Syksyllä 2022 valmistuva Metsälinja on nimensä mukainen voimajohtoyhteys. Se kulkee metsää pitkin 303 kilometriä Oulun läheltä Muhokselta Keski-Suomeen Petäjävedelle.

Pohjois-eteläsuuntaista 400 kilovoltin voimajohtoa tarvitaan kipeästi, sillä valtaosa Suomen sähköntuotannosta ja etenkin tuulivoimasta sijoittuu Pohjois-Suomeen, mutta sähköä kulutetaan kuitenkin pääosin Etelä-Suomessa. Tarvetta lisää myös vuonna 2025 valmistuva uusi rajajohto Tornionjoen yli Ruotsiin.

Metsälinjalla pystytetään pylväitä

Metsälinja aloitettiin syksyllä 2019 mittavalla, kymmeniin tuhansiin kuutioihin yltävällä puunpuistolla. Nyt, juhannukseen mennessä jo liki puolet linjan perustuksista on valmiina, laskee projektipäällikkö Hannu Kuikka Fingridistä.

– Perustukset ovat taloudellisestikin merkittävä osuus rakentamista, ja niiden osalta on edetty hyvin. Kosteimmilla suoalueilla perustustyöt ovat osin jääneet vielä odottamaan tulevaa talvea. Luontovaikutukset pidetään mahdollisimman vähäisinä Natura-alueilla, joten niiden äärelle päästään raskailla kaivinkoneilla vasta kovien pakkaspäivien myötä, hän sanoo.

Myöskään koronapandemia ei ole viivästyttänyt Metsälinjan etenemistä. Työmaakokoukset on pidetty etäyhteyksien varassa ja metsän keskellä on tehty töitä normaaliin tapaan muutaman hengen porukoissa.

Ylimääräistä jännitystä koronan vuoksi kuitenkin saatiin, kun odoteltiin kiinalaiselta terästoimittajalta tilattuja voimajohtopylväitä Saarijärven ja Siikalatvan väliselle osuudelle. Lopulta pylväät saapuivat merikonteissa Oulun satamaan ainoastaan kuukauden myöhässä. Matkustusrajoitusten takia laadunvarmistus on tehty etäyhteyksillä.

– Koekasaukset on kuvattu tarkasti ja materiaaleista on erittäin tarkat dokumentit. Ensimmäiset pylväät on toimitettu maastoon kesäkuun ensimmäisellä viikolla, kertoo urakoitsija Destian projektipäällikkö Maria Puhtila.

Järvilinjan siirtokyky tuplataan

Oulusta Lappeenrantaan kulkevan Järvilinjan vahvistaminen 400 kilovoltin voimajohtoyhteydeksi jaksottuu pitkälle aikavälille vuosiin 2027–2028 asti. Järvilinjaan liittyvät myös parhaillaan käynnissä olevat Oulujoen verkon kehittämishanke ja Imatran investoinnit.

Järvilinjan Vaala–Joroinen -hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) alkaa syksyllä 2020 samoin myös pohjoisemman Rovaniemi–Vaala -hankkeen. Jo kesällä biologit jalkautuvat maastoon tekemään YVA-menettelyssä käytettäviä luontoselvityksiä.

Noin 290 kilometrin pituinen Järvilinja sijoittuu valtaosin nykyisen voimajohdon rinnalle. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään tässäkin tapauksessa, sillä matkalle mahtuu monenlaista maastoa ja luontokohteita: Yksistään Natura-selvityksiä tehdään 14 kappaletta ja museoviranomaisten lausuntojen perusteella myös arkeologisille inventoinneille on tarve. Täysin uutta maastokäytävää raivataan enimmillään noin 12 kilometriä.

Rovaniemi–Vaala -reitillä luonnonpuisto

Rovaniemen Petäjäskoskelta Vaalan Nuojuankankaalle kulkeva voimajohtoreitti kulkee vanhan linjan rinnalla noin 105 kilometriä ja uudessa maastossa noin 168 kilometriä.

Johtoreittisuunnittelija Eeva Paitula sanoo, että vesistöjen ylitykset korostuvat työssä. Maaston osalta pohjoisessa on kumpuilevaa ja johtolinjausten vaikutus maisemaan on siten suurempi kuin alavilla mailla. Lisäksi jo tässä vaiheessa suunnittelukarttaan on piirretty luonnonpuiston kiertävä reittilinjaus.

Vaala–Joroinen -voimajohtohankkeen rakentaminen alkaa 2023 ja valmista on kolme vuotta myöhemmin. Rovaniemi–Vaala puolestaan on työn alla 2024–2027.

Sähköasemia uudistetaan ja rakennetaan ennätystahtiin

Fingridillä on parhaillaan käynnissä yli 30 sähköasemahanketta eri puolilla Suomea. Tuulivoiman rakentaminen ja asiakkaiden liittämishankkeet ajavat vahvasti investointeja.

Oulujoen alueella korjataan ja uudisrakennetaan iso kokonaisuus, johon kuuluvat Pyhänselän, Utasen, Pyhäkosken ja Nuojuankankaan sähköasemat. Kokonaisuus palvelee jatkossa entistä paremmin alueen sähkönkäyttäjiä ja voimalaitoksia sekä tulevaa Metsälinjaa.

Oulujoen verkon kehittämiseksi Pyhänselän ja Nuojuan välille rakennetaan uusi noin 45 kilometrin pituinen voimajohto, jonka reitistä suurin osa sijoittuu nykyisten voimajohtojen länsipuolelle. Voimajohto on tärkeä osa Järvilinjan vahvistamista. Oulujoen kokonaisuus on suuruudeltaan noin 50 miljoonaa euroa ja se valmistuu vuonna 2023.

Kalajoella sijaitseva Jylkän sähköasema on hyvä esimerkki tuulivoimaan liittyvästä uudesta sähköasemarakentamisesta. Sähköasemaa laajennetaan parhaillaan alueen tuulivoimatuotannon tarpeisiin, ja hanke valmistuu vuonna 2022.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *