Tuleeko töpselistä puhdasta sähköä? – ilmastoystävällinen energiantuotanto on sähkönsiirrolle iso haaste

Fingrid valmistautuu suureen energiamurrokseen lisäämällä sähkön siirtoyhteyksiä pohjoisesta etelään. Tuulivoimaa tarvittaisiin lisää myös Etelä-Suomeen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu yksi maailman kunnianhimoisimmista ilmastotavoitteista, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttää sähköntuotannon lisäämistä vähäpäästöisillä energiamuodoilla, ennen muuta vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla.

Valtakunnallisesta sähkönsiirrosta vastaavalle kantaverkkoyhtiö Fingridille tämä on iso haaste.

– Puhtaan energian tuotannon massiivinen lisääminen edellyttää, että sähkö saadaan siirrettyä tehokkaasti ja toimintavarmasti kuluttajille ja yrityksille. Sähköverkon kapasiteetin riittävyys nousee tulevina vuosina keskiöön, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo.

1,3 miljardia euroa kantaverkkoon

Fingrid varautuu kantaverkon suunnittelussa suureen energiamurrokseen ja investoi seuraavan vuosikymmenen aikana kantaverkkoon 1,3 miljardia euroa eli reilut sata miljoonaa euroa vuodessa.

Suurin haaste on tuulivoiman raju kasvu. Tuulivoimayhdistyksen mukaan maahan on suunnitteilla ennätysmäärä uusia hankkeita. Hankelistalla on 3 400 tuulivoimalaa, jotka toteutuessaan kattaisivat yli 71 prosenttia nykyisestä sähkönkulutuksesta.

– Suuri osa uudesta tuulivoimatuotannosta näyttää keskittyvän läntiseen ja pohjoiseen Suomeen, kun taas sähkön kulutus painottuu etelään, Ruusunen toteaa.

Tuulivoimassa lisähaasteen tuo tuotantomäärien iso vaihtelu sään mukaan. Vähätuulisina päivinä sähkön kysynnän tyydyttäminen edellyttää säätövoimaa, jota saadaan ennen muuta vesivoimasta tai tuomalla sähköä ulkomailta.

Sähköä pohjoisesta etelään

Ruususen mukaan sähkön siirtokapasiteetin tarve kasvaa erityisesti maan etelä- ja pohjoisosan välillä. Siirtoyhteyksiä parantaa äskettäin valmistunut Rannikkolinja Pohjanmaalle. Parhaillaan työn alla on Metsälinja Oulusta Keski-Suomeen.

– Todennäköisesti tarvitsemme pohjoisen ja etelän välille ennakoitua nopeammin vielä uuden yhteyden eli Järvilinjan Oulusta Lappeenrantaan.

Myös Norjassa vesivoimalla tuotetun ja Pohjois-Ruotsin kautta siirrettävän puhtaan sähkön merkitys korostuu tulevina vuosina. Tätä varten suunnitteilla on kolmas yhdysjohto rajan yli Suomen ja Ruotsin välille.

Saksa varoittava esimerkki

Varoittava esimerkki sähkönsiirron huonosta suunnittelusta löytyy Saksasta, joka suuren energiakäänteen myötä päätti korvata ydinvoiman ja kivihiilen puhtailla energiamuodoilla. Maan pohjoisosan tuulivoima-alueiden ja etelän teollisuuskeskittymien välillä sähköä ei kuitenkaan pystytä siirtämään tarpeeksi tehokkaasti, mikä on johtanut sähkön hinnan ja päästöjen nousuun.

– Sama voi pienemmässä mittakaavassa tapahtua Suomessakin, jos vahvan sähköverkon merkitys jää huomiotta, Ruusunen huomauttaa.

 

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Helsingin Sanomien energia-liitteessä 23.6.2020.