Tuleeko töpselistä puhdasta sähköä? – ilmastoystävällinen energiantuotanto on sähkönsiirrolle iso haaste

Jaa
Fingrid valmistautuu suureen energiamurrokseen lisäämällä sähkön siirtoyhteyksiä pohjoisesta etelään. Tuulivoimaa tarvittaisiin lisää myös Etelä-Suomeen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu yksi maailman kunnianhimoisimmista ilmastotavoitteista, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttää sähköntuotannon lisäämistä vähäpäästöisillä energiamuodoilla, ennen muuta vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla.

Valtakunnallisesta sähkönsiirrosta vastaavalle kantaverkkoyhtiö Fingridille tämä on iso haaste.

– Puhtaan energian tuotannon massiivinen lisääminen edellyttää, että sähkö saadaan siirrettyä tehokkaasti ja toimintavarmasti kuluttajille ja yrityksille. Sähköverkon kapasiteetin riittävyys nousee tulevina vuosina keskiöön, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo.

1,3 miljardia euroa kantaverkkoon

Fingrid varautuu kantaverkon suunnittelussa suureen energiamurrokseen ja investoi seuraavan vuosikymmenen aikana kantaverkkoon 1,3 miljardia euroa eli reilut sata miljoonaa euroa vuodessa.

Suurin haaste on tuulivoiman raju kasvu. Tuulivoimayhdistyksen mukaan maahan on suunnitteilla ennätysmäärä uusia hankkeita. Hankelistalla on 3 400 tuulivoimalaa, jotka toteutuessaan kattaisivat yli 71 prosenttia nykyisestä sähkönkulutuksesta.

– Suuri osa uudesta tuulivoimatuotannosta näyttää keskittyvän läntiseen ja pohjoiseen Suomeen, kun taas sähkön kulutus painottuu etelään, Ruusunen toteaa.

Tuulivoimassa lisähaasteen tuo tuotantomäärien iso vaihtelu sään mukaan. Vähätuulisina päivinä sähkön kysynnän tyydyttäminen edellyttää säätövoimaa, jota saadaan ennen muuta vesivoimasta tai tuomalla sähköä ulkomailta.

Sähköä pohjoisesta etelään

Ruususen mukaan sähkön siirtokapasiteetin tarve kasvaa erityisesti maan etelä- ja pohjoisosan välillä. Siirtoyhteyksiä parantaa äskettäin valmistunut Rannikkolinja Pohjanmaalle. Parhaillaan työn alla on Metsälinja Oulusta Keski-Suomeen.

– Todennäköisesti tarvitsemme pohjoisen ja etelän välille ennakoitua nopeammin vielä uuden yhteyden eli Järvilinjan Oulusta Lappeenrantaan.

Myös Norjassa vesivoimalla tuotetun ja Pohjois-Ruotsin kautta siirrettävän puhtaan sähkön merkitys korostuu tulevina vuosina. Tätä varten suunnitteilla on kolmas yhdysjohto rajan yli Suomen ja Ruotsin välille.

Saksa varoittava esimerkki

Varoittava esimerkki sähkönsiirron huonosta suunnittelusta löytyy Saksasta, joka suuren energiakäänteen myötä päätti korvata ydinvoiman ja kivihiilen puhtailla energiamuodoilla. Maan pohjoisosan tuulivoima-alueiden ja etelän teollisuuskeskittymien välillä sähköä ei kuitenkaan pystytä siirtämään tarpeeksi tehokkaasti, mikä on johtanut sähkön hinnan ja päästöjen nousuun.

– Sama voi pienemmässä mittakaavassa tapahtua Suomessakin, jos vahvan sähköverkon merkitys jää huomiotta, Ruusunen huomauttaa.

 

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Helsingin Sanomien energia-liitteessä 23.6.2020.

Ympäristöministeri Mikkonen: Myös Itä-Suomeen lisää tuulivoimaa

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) huomauttaa, että hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteiskunnan entistä vahvempaa sähköistymistä ja tehokasta sähköverkkoa.

– Kantaverkon ja siirtoyhteyksien rooli on merkittävä. Lisäksi olisi tärkeää, että tuulivoimaa saataisiin lisää myös maan itäosiin. Sielläkin tuuliolosuhteet ovat hyvät, Mikkonen sanoo.

Tuulivoiman rakentamista itäisessä Suomessa hidastaa puolustusvoimien tutkaverkosto, jonka toiminnan pelätään häiriintyvän tuuliturbiinien pyörivistä lavoista.

Mikkonen kertoo, että tuulivoimatuotannon edistämisestä on meneillään ympäristöministeriön johtama tutkimushanke, jossa selvitetään muun muassa tuulivoimaloiden ja tutkien yhteensovittamista.

– Tutkimuksen on määrä valmistua syksyllä. Olemme halunneet nopeuttaa sen tekemistä, sillä tuulivoiman sijoittuminen nykyistä tasaisemmin ja kattavasti eri puolille maata on keskeistä.

Myös lupaprosessien kehittäminen on Mikkosen mielestä tärkeää, jotta puhtaan energian tuottamiseen ja sähkönsiirtoon liittyvät hankkeet etenevät.

– On tärkeää, että lupaprosessit ovat jouhevia ja ennakoitavia. Toisaalta ympäristökysymykset tulee ottaa tarkasti huomioon kaikissa hankkeissa, Mikkonen sanoo.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Fingrid Oyj
Läkkisepäntie 21
00620 Helsinki
Puh. 030 395 5267

Fingrid.fi
Evästeasetukset
Tietosuojaseloste

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme kustannustehokkaasti tulevaisuuden puhdasta, markkinaehtoista sähköjärjestelmää.