voimajohtohanke

Kantaverkko

Oulujoen suistossa tapahtuu suomalainen energiamurros

Oulujoki näyttelee suomalaisen energiatulevaisuuden rakentamisessa yhtä keskeistä pääroolia tällä hetkellä. Muhos, Utajärvi ja Vaala jäävät historiaan uuden merkittävän voimajohtoyhteyden merkkikohteina. Pyhäselässä, Utasella ja Nuojuankankaalla sijaitsevat sähköasemat liittävät verkkoon erilaisia, uusiakin sähköntuottajia ja kuluttajia. Voimajohdon rakentaminen on osa isompaa kansallista kokonaisuutta, jossa tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä.

Kantaverkko

Virtuaalinen voimajohto kulkee maisemassa

Voimalinjan rakentaminen on pitkä prosessi, joka näkyy ensiksi kartalla ja vasta useamman vuoden kuluttua valmiina maisemassa. Tulevat voimajohtoalueet pystytään nykyään esittelemään maanomistajille ja yhteistyökumppaneille 3D-mallinnuksen avulla.

Kantaverkko

Maanomistajien voimajohto-esitteet uudistettu

Fingridin maanomistajille suunnatut voimajohtoesitteet on uudistettu. Aiemmin esitteitä oli neljä, kaksi rakentamisvaiheesta ja kaksi valmiin voimajohdon ajalta. Jatkossa esitteitä on kaksi. 

Kantaverkko

Pitkiä linjoja pohjoisesta etelään

Fingrid rakentaa kantaverkon voimajohtoja parhaillaan kymmenillä eri työmailla. Kantaverkon rakentamiseen kuluu vuosittain reilut sata miljoonaa euroa. Sähköasemien uudistusten ja perusparannusten määrässä on menossa ennätysvuosi. Pohjoisen tuulivoimaa ja Ruotsin tuontisähköä siirretään etelän kulutukseen varsinkin tulevaa Metsälinjaa ja Järvilinjaa pitkin.

Kantaverkko

Imatra 1929 ja 2020

Vuonna 1929 otettiin käyttöön Imatran vesivoimalaitos ja Imatran sähköasema, joka oli Suomen kantaverkon ensimmäinen sähköasema. Kantaverkon ensimmäinen voimajohto kulki Imatralta Viipuriin ja sieltä Hikiän kautta Helsinkiin ja Turkuun. Vuonna 2020 Fingrid otti käyttöön Imatran uuden sähköaseman ja aloitti Imatra–Huutokoski-voimalinjan uusimisen.

Kantaverkko

Järvilinjan siirtokyky tuplaantuu

Oulusta Lappeenrantaan kulkevan Järvilinjan vahvistaminen 400 kilovoltin voimajohtoyhteydeksi on käynnistynyt kesän ja syksyn mittaan ympäristövaikutusten arviointien (YVA) suunnittelulla. Ensimmäisinä arvioidaan Vaala–Joroinen-hankkeen ja pohjoisemman Rovaniemi–Vaala-hankkeen ympäristövaikutukset.

Kantaverkko

Kantaverkko kasvaa tulevaisuuden tarpeisiin

Seuraavan vuosikymmenen aikana Fingrid investoi kantaverkkoon 1,3 miljardia euroa eli reilut 100 miljoonaa euroa vuodessa. Myös kuluvana kesänä käynnissä on kymmeniä voimajohtotyömaita, sähköasemien uudistuksia ja perusparannuksia. Suunnitteluvaiheessa olevissa hankkeissa toteutetaan ympäristövaikutusten arviointeja. Artikkelissa esittelemme osan hankkeista.

Tässä kaikki artikkelit.