Puhtaasti tuotetun sähkön liittämien sähköverkkoon on myös kantaverkon suunnittelijoiden tavoite. Maantieteellinen epätasapaino aiheuttaa kuitenkin päänvaivaa. Tosiasia on, että etelässä kulutetaan pohjoisessa tuotettua puhdasta sähköä. Maantieteellinen epätasapaino syntyy siitä, että pohjoisessa on parhaat tuuliolot ja rakennusolosuhteet tuulivoiman valjastamiseen, mutta kovin kysyntä on etelässä. 80 % koko Suomen energiankulutuksesta kulutetaan alueella, joka on Suomi-neidon vyötäröstä etelään. Siirtoverkon kapasiteetti joutuu koville.

Sähkön siirtotarvetta lisää uusi, vuonna 2025 valmistuva rajajohto Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen välillä. Pyhäselän sähköasemalla on suuri rooli Fingridin verkkovisiossa. Kolmas vaihtosähköyhteys eli yhteys Ruotsista Suomeen ja etelään menevä Metsälinja kytkeytyvät juuri Pyhäselän sähköasemalle. Samalla varaudutaan myös itään menevän Järvilinjan vahvistamiseen.

– Pidämme pohjoisen verkosta huolta, jotta sähköä voidaan siirtää sieltä sinne missä valtaosa kulutuksesta on. Ruotsissa ja Saksassa nopeasti kasvanutta uusiutuvaa energiantuotantoa ei ole aina voitu hyödyntää täysimääräisesti, sillä sähkönsiirron kapasiteetti on tullut vastaan. Me otamme opiksi, Fingridin omaisuudenhallinnasta vastaava johtaja Timo Kiiveri sanoo.

Erikokoisia kuljetuksia

Kantaverkkoyhtiö Fingrid onkin aloittanut siirtokapasiteetin vahvistamisen ilmastotavoitteita ja sähkönkulutuksen kasvua tukemaan. Kova urakointi on käynnissä ja jatkuu vielä kolme vuotta Oulujoen varressa. Hankkeen kustannusarvio on 48 miljoonaa euroa. Työllistävä vaikutus on noin 150 henkilöä vuosittain. Maastossa urakka näkyy asentajien ja erilaisten laitteiden kuljettamisena metsäiselle alueelle, josta puusto on hakattu linjan tieltä.

Voimajohto kulkee Muhokselta Utajärven kautta Vaalaan kaikkiaan 50 kilometrin matkalla. Projektiin tulee monenlaista komponenttia, pylväitä ja materiaalia sekä myös erikoisempia kuljetuksia on jouduttu järjestämään.

Lokakuussa on urakan suurin kuljetus Pyhänselän sähköasemalle. Se on noin 300 tonnia painava Sloveniassa valmistettu valtava muuntaja.

– Muuntaja kuljetetaan poikkeuksellisen monella kulkuvälineellä Pyhäselän sähköasemalle. Se lähtee Sloveniasta junalla Itävallan Lintziin, josta se siirretään Tonavan lautalle ja jokea pitkin edelleen aina Rotterdamiin saakka. Siellä se siirretään laivaan ja laivataan Suomessa Vuosaareen, jossa se kuljetetaan rautatiekuljetuksena erikoisvaunulla yöaikaan lähelle Muhosta ja lavettikuljetuksena Pyhänselän sähköasemalle, vanhempi projektipäällikkö Risto Ryynänen Fingridiltä kuvailee muuntajan matkaa.

Koronan vaikutus näkyy työmaalla

Korona ja sen mukana tulevat haasteet olivat uusi riski Oulujoen urakassakin. Työmaat eivät kuitenkaan pysähtyneet koronan aikana ja ovat pysyneet aikataulussakin, vaikka suunnitelmia on jouduttu muuttamaan.

– Meillä ei ole ollut koronatapauksia. Huomioimme mm. käsihygienian ja ennen kaikkea puhtaat työmaatilat ja niiden turvallisuuden. Pidämme eri työryhmien väliset turvaetäisyydet. Urakoitsijamme ovat suunnitelleet ryhmiä, joita ei sekoiteta. Ryhmä majoittuu ja kulkee yhdessä ja toimii työmaallakin omissa oloissa. Mahdollinen koronaketju ei näin ollen pysäyttäisi koko työmaata ja ketju olisi jäljitettävissä helposti, vanhempi projektipäällikkö Risto Ryynänen kertoo.

Korona on yleisesti aiheuttanut materiaalin toimitusviiveitä maailmalta. Työmaan terästoimitukset ovat olleet haasteena, kun maailmalla on laitettu koronaepidemian vuoksi tuotantolaitoksia kiinni.