Datalouhintaan ja koneoppimiseen erikoistunut seitsemän hengen kasvuyritys CollectiveCrunch tuotti kahden päivän aikana sitä, mitä hackathonilta odotettiin: suoraan liiketoimintaa hyödyttävän sovelluksen, joka ei vaadi suurta jatkojalostusta.
– Teimme sovelluksen, jonka avulla parannetaan Fingridin ennustemalleja huomattavasti aiemmasta. Esimerkiksi sähkön kulutusennustetta onnistuimme parantamaan 50 prosenttia aiempaa tarkemmin oikeaan osuvaksi. Tuulivoimaennustetta paransimme 70 prosenttia, CollectiveCrunchin perustaja ja Chief Product Officer Jarkko Lipponen sanoo.

CollectiveCrunchin koneoppimiseen perustuva ennustemalli hyödyntää kymmenien vuosien aikana kertynyttä sähkön tuotanto- ja kulutusdataa. Tämän lisäksi mallinnukseen käytetään yrityksen koostamia ilmasto- ja paikkatietomalleja. Vastaavanlaisia ennustemalleja, joissa on ollut kymmeniä miljardeja datapisteitä, CollectiveCrunch on aiemmin tuottanut muun muassa metsäteollisuuden tarpeisiin.

Varsinaista energia-alan kokemusta Collective Crunchin tiimillä ei ollut, joten Fingridin mentorin ennakkosparraus oli tervetullutta.
– Mentori auttoi meitä ymmärtämään Fingridin haasteita ja sitä, mitä asioita ennustemalleilla haetaan. Ymmärsimme, mitä ennusteisiin liittyviä haasteita uusiutuvat energialähteet tuovat sähkö- ja sähköverkkoyhtiöiden liiketoiminnalle.

Lipponen ei entuudestaan juuri Fingridiä tuntenut, mutta nyt käsitys on selkeä.
– Minulle syntyi hyvä kuva dynaamisesta ja markkinavetoisesta yrityksestä, jossa on hyvä tekemisen meininki.

Moderneja rajapintoja ja virtuaaliverkkoja

Ohjelmistoyhtiö Solteqin kolmihenkinen Hub Hackers -tiimi tuotti hackathonissa sovelluksen, joka pureutuu hajautetun sähköverkon tiedonkeruuseen ja kysyntäjouston tuomiin haasteisiin.
Hub Hackersien kokeneella tiimillä oli hyvä lähtökohta kisaan, olivathan tiimin jäsenet tehneet yli kymmenen vuoden ajan energia-alalle ratkaisuja, viime aikoina myös Fingridille. Vaikka haasteiden aiheet olikin rajattu tarkasti, annettiin kilpailijoiden mielikuvitukselle ja osaamiselle liikkumatilaa.
– Fingridin aiheet näyttivät heti sellaisilta, joiden ratkaiseminen on sekä toimialalle että globaalistikin merkittävä asia, Solteqin ohjelmistokonsultti Perttu Venermo muistelee.

Hub Hackersien sovelluksen ideana oli modernien rajapintojen avulla mahdollistaa helppo reitti kysyntäjouston tiedonvaihtoon, ja samalla visualisoida tilanne eri osapuolille. Tästä esimerkkinä esiteltiin reaaliaikaiseen tuotantotietoon ja kysyntäjoustoon perustuva virtuaalinen sähköverkko, jossa simuloitiin, miten kysyntäjoustoon tulevaisuudessa mukaan tulevat tahot vaikuttaisivat kulutuksen nousuihin ja laskuihin – ja kuinka piikkejä voitaisiin uusien reservitoimijoiden avulla tasata.

Työskentely venyi hackathonin kahden päivän aikana yömyöhään ja joillakin tiimeillä jopa aamutunneille.

Joukkueet esittelivät työnsä isäntien raadille. Fingridin kehityspäällikkö Jonne Jäppinen (vas.) antoi kiitosta siitä, että joukkueet onnistuivat parissa päivässä tekemään erittäin korkeatasoista työtä. Eturivissä muut juryn jäsenet Fingridin Kari Suominen, Reima Päivinen ja Jussi Matilainen.

 

– Olimme kaksi päivää kuin luokkaretkellä rauhassa omassa huoneessa, missä saatoimme keskittyä vain tähän tehtävään. Työteho oli aivan huikea. Tämä oli meille erittäin virkistävä kokemus.
Venermon mukaan hackathon toi koko alalle uutta virtaa.

– Tätä toimialaa pidetään helposti pölyisenä ja tylsänä. Tilaisuus toi paljon uusia ideoita laatikon ulkopuolelta. Oli hyvä, että mukana oli monenlaisia toimijoita ja ideoita.

Uutta virtaa Fingridille

Hackathoniin osallistujille annettiin kaksi vaihtoehtoista Fingridin liiketoiminnan tarpeista ja sähköverkon isoista muutoksista lähtenyttä haastetta. Molemmat liittyvät valtavien datamassojen hallintaan. Ensiksi: miten hajautetun sähköntuotannon ympäristön, kuten sähköautojen ja aurinkopaneelien, tietovirrat saadaan Fingridille reaaliaikaisesti, tietoturvallisesti ja kustannustehokkaasti. Toiseksi: kuinka sähköjärjestelmän tila voidaan ennustaa yhdistelemällä ja analysoimalla dataa eri lähteistä, kuten sähkömarkkinoilta, kansallisesta tuotantokapasiteetista sekä muista relevanteista lähteistä.

16 ilmoittautuneesta joukkueesta seitsemän valikoitui marraskuun puolivälissä Fingridin kaksipäiväiseen tilaisuuteen. Kisasta selvisi voittajiksi neljä joukkuetta, joiden kanssa yhteistyötä jatketaan ainakin kevään 2018 aikana pilottiprojektien parissa. Kunkin pilottiprojektin arvo on 20 000 euroa.

Mikä jäi isännille erityisesti mieleen?
– Joukkueet onnistuivat parissa päivässä tekemään erittäin korkeatasoisia esityksiä. Monet olivat sen näköisiä, että niitä oli tehty kaksi kuukautta. Tiimit olivat erittäin omistautuneita tälle työlle, kehityspäällikkö Jonne Jäppinen kiittää.

Fingridille hackathon valaisi odotusten mukaan uusia toimintatapoja, joita otetaan jatkossa käyttöön omassa työssä. Neljän voittajapilotin osalta odotukset ovat korkealla.
– Kevät ja kesä näyttävät, minkälaisia uusia työkaluja saamme näistä palvelemaan asiakkaitamme ja sidosryhmiämme muun muassa tiedonsiirtotapojen kehittämiseen, Jäppinen sanoo. •

 

Kisasta selvisi voittajiksi neljä joukkuetta, joiden kanssa yhteistyötä jatketaan pilottiprojektien parissa.

Hub Hackers

Hub Hackersin Risto Moilanen, Perttu Venermo sekä Juuso Kari kehittivät reaaliaikaisen mittaustiedon keräämisen ja visualisoinnin sovellusta.

Taustayhteisö: Vuonna 1982 perustettu ja 500 asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa työllistävä pörssinoteerattu ohjelmistotalo Solteq, jolla on pitkäaikainen kokemus energia-alalta.

Hackathon-ratkaisu: Rajapinta ja työkalu, joilla useilta osapuolilta kerättyä reaaliaikaista mittaustietoa kerätään ja esitetään visuaalisesti. Ohjelmistoratkaisun toiminnallisuus ja käyttöliittymän visuaalinen ilme olivat jo hackathonissa hyvin pitkällä. Fingridin nykyistä liiketoimintaa parantavissa ratkaisussa on ajateltu pitkälle sidosryhmien eli palvelutoimittajien saamia hyötyjä. Ennakoi hyvin erilaiset kysyntäjoustoon jatkossa tulevat yhteistyökumppanit.

 

CollectiveCrunch

CollectiveCrunchin Christof Danzl ja Jarkko Lipponen tekevät töitä ennustejärjestelmien kokonaiskehittämisen parissa.

Taustayhteisö: Vuonna 2017 aloittanut Suomessa ja Saksassa toimiva seitsemän hengen startup-yritys CollectiveCrunch, joka on erikoistunut data-analyysiin ja koneoppimiseen.

Hackathon-ratkaisu: Datan keräämisen ja ennustejärjestelmien kokonaiskehittäminen, jossa hyödynnetään ja analysoidaan Fingridin tuottamia kymmeniä miljoonia datapisteitä. Tuottaa jo suunnitteluvaiheessa monilta osin selkeän parannuksen nykyisiin ennustemalleihin. Useita liiketoimintahyötyjä Fingridille ja sen sidosryhmille.

 

 

Koodikeisarit

Koodikeisarien Petteri Aho, Jari Laari ja Maisa Kalliokoski ideoivat ratkaisua sähköverkon tiedonsiirtoon.

Taustayhteisöt: Suomalainen 260 energia-asiantuntijan Adven, joka toimi vuoteen 2012 nimellä Fortum Energiaratkaisut, vuonna 1942 perustettu 2 000 asiantuntijaa Pohjoismaissa työllistävä konsulttiyritys Rejlers sekä norjalainen 6 600 työntekijän ohjelmistoyritys Visma Software.

Hackathon-ratkaisu: Sovellus, joka keskittyy tarkasti tekniseen sähköverkon tiedonsiirtoon eli miten, minkälaisen rajapinnan kautta ja millä välineillä dataa siirretään eri toimijoiden järjestelmistä Fingridin järjestelmiin. Ratkaisu on hyvin teknisesti perusteltu täsmäisku Fingridin konkreettiseen ongelmaan.

 

OmegaPI

Omega PI:n porukka, Atte Löf, Erkka Rinne ja Jari Miettinen rakensivat tuotantokapasiteetin ennustetyökalua.

Taustayhteisöt: Teollisuudelle tutkimuspalveluita tuottava teknologian tutkimuskeskus VTT sekä sähkönsiirtoyhtiö Caruna, joka oli vuoteen 2014 saakka Fortumin Suomen sähkönsiirtoyksikkö.
Hackathon-ratkaisu: Tarkasti teknisesti valmisteltu ja hyvin pitkälle jalostettu ennustetyökalu, jolla ennustetaan tuotantokapasiteettia seuraavalle viikolle. Toimiva työkalu, joka on lyhyen jatkokehityksen jälkeen valmis pilotoitavaksi.