HVDC-yhteydet kohennettiin vuodessa huippukuntoon

Fingridissä pohdittiin, miten HVDC-yhteyksien käytettävyys ja luotettavuus saataisiin rajasiirto­yhteyksien tärkeyden edellyttämälle tasolle. Merkittävien panostusten seurauksena vuonna 2016 HVDC-yhteyksien häiriökeskeytysten määrä puolittui ja kesto väheni alle kymmenesosaan verrattuna aiempien vuosien keskiarvoon. Miten hieno tulos saatiin aikaan?

Fingridin HVDC-tiimi: Ylärivissä Jussi Rantanen (vas.) ja Harri Nurminen. Istumassa Sallamaria Iltanen, Patrik Lindblad ja Tuomas Rauhala. Kuvasta puuttuvat tiimin jäsenet Jari Lehtimäki, Kimmo Nepola ja Janne Nästi.

Fingrid hoitaa neljän Ruotsin, Viron ja Suomen välillä kulkevan HVDC-yhteyden Suomen osuutta. Suomen ja Ruotsin väliset Fenno-Skan 1 ja 2 -merikaapeliyhteydet tarjoavat 1 200 MW rajasiirtokapasiteettia sähkömarkkinoiden käyttöön, ja Suomen ja Viron väliset merikaapeliyhteydet EstLink 1 ja 2 1 000 MW. Yhteydet muodostavat yli puolet Suomen kokonaisrajasiirtokapasiteetista Ruotsiin ja Viroon.

– Vuosi sitten teimme merkittäviä muutoksia HVDC-toiminnassamme. Päivitimme sisäistä toimintamallia ja perustimme erillisen HVDC-yksikön, joka tekee ensisijaisesti kehitys-, suunnittelu- ja koordinointityötä sekä vastaa yhteistyöstä keskeisten yhteistyökumppaniemme kanssa. Tavoitteena oli tehostaa toimintaa erityisesti häiriöiden määrän ja keston vähentämiseksi. HVDC-yhteyksien häiriöt voivat vaikuttaa sähkömarkkinoihin ja siten sähkön hintaan hyvin merkittävällä tavalla, joten näimme ensiarvoisen tärkeänä, että niiden määrä oli saatava alas, HVDC-yksikön päällikkö Tuomas Rauhala kertoo.

HVDC-kaapeliasiantuntija Jussi Rantanen antaa tukea ja tietoa kaapeleiden käyttämiseen ja kunnossapitoon, vetää kehitysprojekteja ja laatii kaapeleihin liittyviä sopimuksia. Hän kertoo, miten tuloksiin päästiin.

– HVDC-toiminnan resurssitilanne parantui, kun saimme tiimiimme kaksi uutta jäsentä ja selvensimme työnjakoa sekä tavoitteita. Tämän seurauksena pystymme kehittämään ja suunnittelemaan toimintaamme paremmin. Samalla käynnistettiin sisäinen varallaolojärjestelmä, jossa yksi HVDC-osaajistamme on aina 24/7 valmiina reagoimaan häiriöihin nopeasti. Lisäksi HVDC-asemien kunnossapitosopimukset uusittiin kattamaan myös varallaolovalmius palvelutoimittajien osalta. HVDC-kunnossapitosopimus antaa myös palvelutoimittajalle mahdollisuuden kehittää paremmin omaa kyvykkyyttään HVDC-asemien kunnossapidossa. Myös kytkentäohjelmia on maiden välillä yhtenäistetty, Rantanen kertoo.

Tulokset puhuvat puolestaan.

– Saimme häiriöiden lukumäärän puoleen, ja keskeytysten kokonaisaika väheni alle kymmeneen prosenttiin aikaisempien vuosien keskimäärästä. Vaikuttavaa tulosta tarkastellessa on syytä pitää mielessä, että vuodet ovat toki erilaisia ja tuuriakin oli mukana. Erittäin haastavia viankorjaustarpeita ei viime vuonna esiintynyt, Rantanen jatkaa.

Huoltotyöt keskitetään, yhteistyötä lisätään

HVDC-kunnossapitosopimuksilla varmistetaan asiantuntevat palvelut niin suunniteltuihin huoltotöihin kuin yllättäviin vikatilanteisiin. Myös palvelutoimittajilla on 24/7 valmius käynnistää häiriönselvitys ja siirtyä HVDC-asemalle. Palvelutoimittajalla on vielä taustatukena laitevalmistajan erikoisasiantuntemus.

HVDC-asema-asiantuntija Harri Nurminen vastaa sopimusvastuuhenkilönä uusista HVDC-kunnossapitosopimuksista ja toimii Fenno-Skan-asemaryhmän vetäjänä.

– Lyhennämme huoltotöiden aiheuttamia keskeytyksiä optimoimalla ja suunnittelemalla niitä paremmin. Seuraava kehityskohteemme on huolto-ohjelmien kehittäminen ja yhtenäistäminen yhdessä vasta-asemien kanssa. Tavoitteenamme on, että kaikki keskeytystä edellyttävät vuosihuoltotoimet tehdään kerralla hyödyntäen myös viikonloput. Näin keskeytykset lyhenevät. Huoltotyöt tehdään yhtä aikaa molemmissa päissä, mikä edellyttää keskinäistä yhteistyötä ja koordinointia, Nurminen toteaa

Rauhala pitää nopeaa reagointia avaimena HVDC-yhteyksien häiriöiden vaikutusten vähentämiseen.

– Varallaolojärjestelmän myötä häiriöön reagoidaan heti. Lisäresurssien myötä mahdolliset häiriökierteet saadaan heti poikki oikeilla toimenpiteillä, joiden määrittämiseen ja läpiviemiseen meidän asiantuntijoillamme on enemmän aikaa uusien palvelusopimusten myötä.

Yhteistyön ja tiedonkulun sujuvuus Suomen, Ruotsin ja Viron välillä on ensiarvoisen tärkeää.

– Vertailemme ja kehittämme käytäntöjä sekä sovellamme yhdessä niistä parhaita. Tavoitteemme on, että rajasiirtoyhteydet palvelevat mahdollisimman hyvin sähkömarkkinoiden tarpeita. Siten osaltamme varmistamme, että sähkön hinnan erot ovat Pohjoismaissa mahdollisimman pieniä, Rauhala vakuuttaa.