Imatra saa tyylikkään ja modernin sähköaseman

Fingridillä on Imatran seudulla käynnissä kaksi hanketta: Imatran uusi sähköasema otetaan pian käyttöön ja Imatra–Huutokoski-voimalinja uusitaan.

Etelä-Karjalan osuus koko Suomen sähkönkulutuksesta vuonna 2018 oli noin seitsemän prosenttia. Siellä on verrattain paljon teollisuutta, joka kuluttaa noin 80 prosenttia maakunnassa käytetystä sähköstä. Lappeenranta oli kuntien sähkönkulutustilastossa kolmantena heti Helsingin ja Tornion jälkeen.

Imatran uusi sahkoasema.

Imatran vuonna 1929 valmistunut sähköasema on Suomen kantaverkon ensimmäinen asema. Alkuperäistä kytkinlaitosta on saneerattu vuosien aikana, mutta nyt se on elinkaarensa lopussa. Uusi asema rakennetaan vanhan viereen, ja vanha puretaan uuden käyttöönoton jälkeen. Imatran uusi sähköasema valmistuu heinäkuun lopussa, ja sen avajaisia juhlitaan Imatra-päivän yhteydessä loppukesällä, mikäli tilanne sallii tapahtuman järjestämisen. Hankkeen investointikustannukset ovat noin 11,5 miljoonaa euroa.

– Imatran sähköasema sijaitsee Imatrankosken historiallisessa, suojellussa ympäristössä. Niinpä olimme sähköasemaa ja sen ympäristöä suunniteltaessa tiiviissä yhteistyössä museoviraston, ELY-keskuksen ja Imatran kaupungin kanssa. Lopputulos kunnioittaa alueen historiaa, vaikka itse uusi sähköasema rakennuksineen on hyvin nykyaikainen. Aseman portaalit sekä ensimmäiset pylväät ovat tyylikkäitä maisemapylväitä ja yhteys vesivoimalaan kaapeloidaan, Fingridin projektipäällikkö Jarmo Henttinen kertoo.

Imatran sähköasema on edelleen tärkeä osa Etelä-Karjalan sähkönsiirtoverkkoa.

– Vanha asema oli avokytkinlaitos. Uuden tekniikan ansiosta sähköasema pakataan pienempään tilaan: jalkapallokentän kokoisesta asemasta siirrytään nyt tenniskentän kokoiseen.

Imatra–Huutokoski-linja

Toinen Imatralta lähtevä Fingridin hanke on 110 kilovoltin sähkölinja Imatra–Huutokoski, jonka rakentaminen on juuri alkanut. Linja kulkee Imatran, Ruokolahden, Puumalan, Sulkavan, Juvan ja Joroisten kuntien alueella.

– Vanha voimajohto on 1930-luvulta ja ikänsä vuoksi huonokuntoinen. Uusimme 130 kilometriä voimajohtoa ja vaihdamme puupylväät teräspylväisiin. Hanke on jaettu A- ja B-osaan, joiden rakentaminen aloitetaan niiden kohtaamispisteestä, Puumalasta. B-osan perustusten tekeminen on jo aloitettu ja A-osan perustuksia aletaan tehdä kesän aikana. Syksyllä alkaa pylväiden pystytys, hankkeen A-osan projektipäällikkö Tommi Raussi kertoo. B-osan projektipäällikkö on Tommi Olsson.

Uuden voimajohdon on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan syksyllä 2022.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *