Lunastusmenettely on normaali käytäntö nauhamaisten rakennushankkeiden, kuten voimajohtojen, maanteiden, rautateiden ja maakaasuputkien toteutuksessa.

Tällaiset hankkeet koskettavat usein jopa satoja maanomistajia, minkä vuoksi hankkeen toteuttajalla ei olisi mitään mahdollisuutta päästä tasapuoliseen sopimukseen kaikkien maanomistajien kanssa. Siksi Fingrid ei määrittele näitä käyttöoikeuskorvauksia, vaan niiden arvioinnin suorittaa Maanmittauslaitos.

Korvauksista päättää viran puolesta puolueeton lunastustoimikunta, johon kuuluu Maanmittauslaitoksen korvausarviointiin perehtynyt toimitusinsinööri ja kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa uskottua miestä. Fingrid ei omista voimajohtojen alla olevaa maata, vaan hankkii lunastamalla pysyvän oikeuden käyttää maanomistajan omistamia alueita voimajohdon rakentamiseen ja kunnossapitoon.

Metsäammattilaisten taulukkoarvot korvausten perusteena

Eniten puhuttavat metsästä saatavat korvaukset. Moni maanomistaja arvioi, että lunastettu metsämaa on lopullisesti menetetty ja siitä korvataan vain muutama sata euroa hehtaarilta. Todellisuudessa metsämaasta saatava korvaus koostuu useasta osatekijästä. Niiden arvottamisessa käytetään Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsäammattilaisten laatimia taulukkoarvoja.

Paljaalla metsämaalla on oma tuottoarvonsa hehtaarilta, joka liikkuu sadoissa euroissa. Korvauksen ajatuksena on, että puuttomasta metsästä saatava tuotto realisoituu vasta 80–100 vuoden kuluttua päätehakkuuvaiheessa.

Jos johtoalueeksi muuttuvassa metsässä kasvaa taimikkoa, korvaus myönnetään perustamiskustannusten mukaan. Silloin puhutaan jopa useammasta tuhannesta eurosta hehtaarilta taimikon kehitysvaiheesta riippuen.

Jos taas metsän puusto joudutaan hakkaamaan ennen hakkuukypsyysikää, saamatta jäänyt tulo korvataan. Näissäkin tapauksissa puhutaan useamman tuhannen euron hehtaarihinnasta kunkin metsäkuvion ikävaiheen mukaan.

Metsikön kehitysvaiheesta riippuen merkittävimmän tulon metsänomistaja saa, kun kaupallinen puu hakataan johtohankkeen toteuttajan kustannuksella ja myydään metsänomistajan lukuun. Metsästä kertyvä korvaus siis koostuu niin sanotusta summa-arvosta, johon lasketaan yhteen paljaan metsämaan arvo, kaupallisen puuston arvo, taimikkojen arvo ja kasvutappioiden arvo eli ennen aikojaan hakatun metsikön saamatta jäänyt tulo.

Vuonna 2013 Aalto-yliopistossa tehdyn diplomityön tuloksena todettiin, että metsämaan lunastuksesta korvattava hinta yhteenlaskettuna puunmyyntitulojen kanssa ylittää kaksin-nelinkertaisesti vapailla markkinoilla vastaavasta metsämaasta maksetun hinnan. Kerroin on sitä suurempi, mitä pohjoisemmassa ollaan.

Johtoalueeksi muutettavalta metsältä ei vaadita uudistamista

Kun normaali talousmetsä avohakataan, metsälaki vaatii sen uudistamista. Nämä muun muassa istutuksista, taimikonhoidosta ja harvennuksista koituvat uudistamiskustannukset ovat useampia tuhansia euroja hehtaarilta.

Ensimmäisen 30 vuoden aikana ensiharvennuksesta saatava tuotto on pientä eikä se riitä korvaamaan avohakatusta metsästä kertyneitä perustamis- ja hoitokuluja. Sen sijaan johtoalueeksi muutettavan metsän uudistamista ei vaadita ja silloin siitä ei myöskään koidu kyseisiä uudistamiskustannuksia.

Tutustu voimajohtohankkeen etenemiseen, ja katso, missä kohdissa maanomistaja voi osallistua.

Artikkeliin on haastateltu Fingridin maankäyttöpäällikkö Ilkka Almia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *