Sähköpulassa sähkön kulutus ylittää hetkellisesti sähkön tarjonnan ja kulutusta joudutaan rajoittamaan.
Fingrid, jakeluverkonhaltijat ja viranomaiset ovat keskenään sopineet, miten sähköpulassa
toimitaan ja miten siitä selvitään.
Voimajohtojen kasvustonkäsittely varmistaa sähköturvallisuuden ja
siirtovarmuuden. Säännöllisellä raivauksella ylläpidetään myös tietyille eläin- ja kasvilajeille elintärkeitä avoimia elinympäristöjä.
Baltian maat valmistelevat sähköjärjestelmänsä suunniteltua liittämistä Manner-Euroopan taajuusalueeseen vuoden 2026 alussa. Venäjä saattaa kuitenkin irrottaa Baltian omasta verkostaan koska tahansa. Hätätilassa liittyminen onnistuu muutamassa tunnissa.
Tuulivoima kasvaa Suomessa ydinvoimalan verran joka vuosi. Vihreän sähkön toimittaminen kuluttajille vaatii miljardiluokan investoinnit kantaverkkoon.
Fingrid investoi kantaverkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana ennätykselliset
kolme miljardia euroa. Tätä kaikkea summalla saadaan aikaan.
Suomen sisäisessä siirtoverkossa on kaksi poikkileikkausta, joiden avulla Fingrid seuraa sähkön siirtoa. Tulevaisuudessa siirtotarve yli poikkileikkausten moninkertaistuu.
Talvikaudella on erittäin tärkeää, että kotimainen tuotanto on käytettävissä ja siirtoyhteydet toimivat luotettavasti.
Energia-alaa on pidetty perinteisesti
hyvin loivaliikkeisenä alana, jossa
muutokset ovat hitaita. Maailma on
kuitenkin muuttunut kiivastahtisemmaksi
ja nopeat muutokset ovat mahdollisia.
Sähköjärjestelmän reservien tehtävänä on turvata sähkön
kulutuksen ja tuotannon tasapainoa.
Sähköverkon suurhäiriö on todella harvinainen tilanne. Suomessa kantaverkko on kaatunut viimeksi lähes 50 vuotta sitten, mutta silti Fingridissä harjoitellaan sähköjen palauttamista jatkuvasti. Aiheesta syntyi jopa väitöskirja.
