Työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmä on julkaissut väliraportin. Sen pääviesti on, että kuluttaja saa jatkossa enemmän osallistumismahdollisuuksia sähkömarkkinoilla ja voi vaikuttaa aiempaa enemmän sähkölaskuunsa. Älykäs sähköjärjestelmä tuo toimijoille uusia mahdollisuuksia ja on kustannustehokas keino vastata energiamurroksen mukanaan tuomiin haasteisiin.
Energia-alan kilpailun lisääntyessä erottautuminen on yhä tärkeämpää.
Fingrid sekä Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt siirtyivät keväällä yhteisen taseselvityksen käyttöön. Keskitetty malli tehostaa sähkömarkkinoiden toimintaa ja raivaa tietä sähkön yhteispohjoismaisille loppukäyttäjämarkkinoille.
Sähkömarkkinat ovat käyneet läpi täydellisen muodonmuutoksen Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana. Paljon tulee muuttumaan myös lähivuosina.
Tasehallinnan suuntaviivat hyväksyttiin EU:n jäsenvaltioiden äänestyksessä maaliskuussa 2017. Yhtenäisten vaatimusten odotetaan tulevan voimaan vuoden loppuun mennessä. Linjaus tehostaa sähkömarkkinoiden toimintaa edistämällä kantaverkkoyhtiöiden tarvitsemien reservien – lähinnä säätösähkön – rajakauppaa ja harmonisoimalla taseselvityksen menettelyjä.
Fingrid avasi alkuvuodesta keskustelun sähkömarkkinoiden korjauksen tarpeesta ja on sen myötä saanut aikaan runsaasti ajatustenvaihtoa. Ensimmäinen konkreettinen pilottihanke pohjoismaisessa sähköpörssissä on niin ikään jo käynnistynyt.
Työ- ja elinkeinoministeriön tänä syksynä asettama älyverkkotyöryhmä sai tavoitteekseen lisätä sähkömarkkinoiden joustavuutta ja selvittää, millä tavoilla älyverkkoja voidaan jatkossa hyödyntää erityisesti kuluttajarajapinnassa.
Fortum Oyj:n toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin mukaan Suomi voisi olla aktiivinen yhteisen energiapolitiikan tukija ja kehittäjä Pohjoismaissa.
Sähköjärjestelmän käynnissä oleva muutos edellyttää uudenlaista energiapolitiikkaa ja markkinoiden vahvistamista, vaatii Fingrid keskustelunavauksessaan.
