Eri energiasektoreiden, kuten lämpö-, kaasu- ja sähkösektorin kytkeminen toisiinsa, eli sektori-integraatio, on merkittävä työkalu Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.
Sektori-integraatio mahdollistaa irtautumisen fossiilisista energialähteistä muun muassa sähköistämisen avulla. Se luo synergiaetuja sekä kustannustehokkuutta ja mahdollistaa entistä paremman energiajärjestelmän joustavuuden.
Joustavuutta puolestaan tarvitaan, jotta uusiutuvan sähköntuotannon säästä riippuvia tehovaihteluja voidaan tasata ja siten liittää myös entistä enemmän uusiutuvaa sähköntuotantoa järjestelmään.
Joustomarkkinoiden kehitys mahdollistaa lisätuloja
Suomalaisen yhteiskunnan sähköistäminen ja energiasektoreiden integraatio luovat edellytykset hiilineutraalille ja kohtuuhintaiselle energiajärjestelmälle ja Suomen kilpailukyvylle kansainvälisillä markkinoilla.
Fingridillä on keskeinen asema eri energiasektoreiden sähköistämisessä ja sektoreiden integroinnissa sähköjärjestelmään. Riittävän sähkön siirtokapasiteetin lisäksi Fingrid luo puitteet markkinaehtoiselle jouston hyödyntämiselle toimijoiden kesken.
Riittävä, avoimesti käytettävissä oleva, data mahdollistaa järjestelmän, jossa energiasektorit muodostavat integroituneen, kustannustehokkaasti toimivan kokonaisuuden.
Sektori-integraation toteutumiseksi tarvitaan mukaan laajasti eri sidosryhmiä, ja toteutuessaan se tuo toimijoille hyötyjä.
Uudet liiketoimintamahdollisuudet esimerkiksi varastoinnin, pienten joustoresurssien aggregoinnin ja joustoresurssien optimoinnin alueilla voivat tuoda suoria hyötyjä toimijoille.
Lisäksi joustomarkkinoiden kehittyessä avautuu mahdollisuus lisätuloihin, kun joustoja voidaan tarjota entistä laajemmalle joukolle toimijoita. Kehitys mahdollistaa samalla kustannustehokkaan tavan ylläpitää käyttövarma sähköjärjestelmä ja turvaa Suomen menestystä matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Keväällä 2022 valmistui Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden strategia tuulivoimasta ja sektori-integraatiosta. Sen myötä käynnistyy nykyisten hankkeiden rinnalle uusia T&K-hankkeita, jotka parantavat kantaverkkoyhtiöiden kykyä vastata paremmin säästä riippuvan sähköjärjestelmän ylläpitoon.
Energiaverkkojen yhteissuunnittelua
Työ sektori-integraation edistämiseksi jatkuu Fingridissä kansallisissa sekä yhteispohjoismaisissa ja eurooppalaisissa hankkeissa. Muun muassa Fingridin ja Gasgridin yhteishanke valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Julkaistavan loppuraportin toivotaan herättävän laajaa keskustelua sektori-integraation hyödyistä.
Esimerkiksi energiajärjestelmän kokonaisvaltaisen yhteissuunnittelun kehittäminen pohjoismaisella tasolla on eräs strategian toteutussuunnitelmassa mainituista hankkeista. Sen lisäksi Fingrid ja kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid tutkivat vetytalouden mahdollisia kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia energiajärjestelmään.
Sähkö- ja vetyinfrastruktuurin yhtäaikaisella kehittämisellä pyritään löytämään synergiahyötyjä infrastruktuurin kehityksessä ja parantamaan teollisuuden arvoketjuja. Vetytalouden tuomien energiansiirtotarpeiden tunnistamiseksi hankkeessa on luotu skenaarioita, jotka liittyvät erityisesti vetytalouden potentiaaliin Suomessa.
Hanke vastaa osaltaan myös TEMin sektori-integraatiotyöryhmän loppuraportin suositukseen tiivistää eri sektoreiden välistä yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa.
Diplomitöitä sektori-integraatiosta
Fingridissä valmistui vuoden 2022 puolivälissä kaksi sektori-integraatiota käsittelevää diplomityötä, jotka osaltaan auttavat muodostamaan kokonaiskuvaa sektori-integraation sähköjärjestelmälle aiheuttamista haasteista ja mahdollisuuksista.
Mikko Hyvölä havaitsi työssään, että sektori-integraation mahdollistavat teknologiat voivat joustaessaan johtaa suurempiin kysynnän muutoksiin markkinatuntien välillä. Suurempi kysynnän joustavuus voi auttaa sähköjärjestelmää hallitsemaan esimerkiksi uusiutuvan tuotannon vaihteluita tehokkaammin, mutta se voi myös johtaa haasteisiin kysynnän ennustamisessa.
Visa Simola puolestaan havaitsi diplomityössään, että joustotarpeiden ennakoitavuus on keskeistä kaupallisen joustopotentiaalin kasvulle, mutta ennakoinnin parantaminen vaatii vielä paljon kehitystyötä eri joustotarpeiden laskentaan ja havainnollistamiseen.
