Matkalla kohti pohjoismaista mallia

Puhtaan energian paketti vie eurooppalaisia sähkömarkkinoita pienin askelin markkinaehtoisemmiksi, joustavammiksi ja tehokkaammiksi. Mutta paketin yksityiskohdissa on piilossa monta hankalaa kysymysmerkkiä.

Puhtaan energian paketti on viimeiset kaksi vuotta täyttänyt tehokkaasti EU:n energiapolitiikan asiantuntijoiden pöydät ja kalenterit. Massiivinen kahdeksan lain paketti koskettaa sekä energia-alan toimijoita, yrityksiä että kuluttajia.

Moni on kritisoinut paketin olevan liian laaja käsiteltäväksi kerralla. Fingridin sähkömarkkina-asiantuntija Ali Haider kuitenkin muistuttaa, että kaikki paketin asiat ovat sidoksissa toisiinsa. Kun esitykset käsitellään yhdessä, voidaan varmistaa, ettei lakeihin jää ristiriitaisuuksia tai aukkoja.

– Jos jokainen asetus ja direktiivi olisi käsitelty yksinään, prosessi olisi vienyt kauemmin. Enkä tiedä, olisiko lopputulos ollut parempi, pohtii Haider.

Haider huomauttaa, että paketista puuttuu yhä tiettyjä lainkappaleita. Esimerkiksi eurooppalainen sähköpörssiyhteistyö kaipaisi selkeyttämistä ja kehittämistä, mutta EU-komissio päätti jättää sitä koskevan lain pois kokonaisuudesta.

Suurimmat kiistakohdat yhä auki

Puhtaan energian paketin käsittely on nyt EU-tasolla loppusuoralla. Kesällä päästiin sopuun vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden kannalta keskeisistä työkaluista eli uusiutuvan energian ja kahden energiatehokkuusdirektiivin muutoksista sekä hallintomalliasetuksesta.

Uusiutuvan energian määrää on lisättävä vuoteen 2030 mennessä 32 prosenttia vuoden 2020 tasosta. Energian käytön tehostamisen osalta jäsenmaille asetetaan yhteinen, ei-sitova 32,5 prosentin tavoite, ja lisäksi jokaisen EU-maan on tehostettava energian käyttöä 0,8 prosenttia vuodessa kaudella 2021–2030.

Tänä syksynä on keskitytty eurooppalaisen sähkömarkkinamallin uudistamiseen. Puhtaan energian paketti sisältää neljä lainsäädäntöehdotusta, joilla päivitetään sähkömarkkinadirektiiviä ja -asetusta, toimitusvarmuusasetusta sekä asetusta energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöelimestä eli ACER:ista.

Uudistusten tavoitteet kuulostavat suomalaisiin korviin tutuilta. EU-komissio haluaa lisätä asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia ja kilpailua markkinoilla. Lisäksi uuden markkinamallin on tarkoitus parantaa sähkön toimitusvarmuutta ja uusiutuvan energian integroitumista järjestelmään.

– Poliittisesti tämä paketin toinen osa on osoittautunut vaikeaksi. Suurimmat kiistakysymykset ovat vielä auki, kertoo Suomen pysyvässä EU-edustustossa energia-asioista vastaava Sanna Ek-Husson.

EU-komissio haluaa lisää valtaa

Ongelmallisin asia koskee kapasiteettimarkkinoiden kohtaloa. 11 EU-maassa on käytössä tai suunnitteilla lähes 30 kapasiteettimekanismia. Nyt niiden reunaehdot ovat menossa uusiksi. Neuvotteluissa on löydettävä kompromissi sähköntuotannon turvaamisen ja ilmastositoumusten välillä.

EU-komissio suhtautuu kapasiteettimekanismeihin penseästi. Ne ovat komission mukaan valtionapua, joka voi vääristää kilpailua, estää sähkön sisämarkkinoiden toteutumisen ja johtaa ylihintojen perimiseen asiakkailta. Yksi suurimmista kiistoista koskee sitä, kuka kapasiteettimekanismin pystytyksestä saa päättää.

Moni jäsenmaa haluaa säilyttää päätäntävallan itsellään, mutta se ei EU-komissiolle ja europarlamentille sovi. Ek-Hussonin mukaan Suomelle ongelmallisin asia ovat varavoimaloille asetetut päästörajat. Europarlamentti esittää niin tiukkoja rajoja, että kotimaiset voimalaitokset eivät välttämättä mahdu niiden alle. Monella muulla jäsenmaalla on kuitenkin sama huoli, joten Ek-Husson uskoo, että lopullinen kompromissi sallii Suomen jatkaa nykyisen varavoimajärjestelmän käyttöä.

Toinen iso kysymys nousi pintaan vasta neuvotteluiden viime vaiheessa. EU-komissio haluaa laajentaa rajayhdysjohtoja koskevaa toimivaltaansa. Esityksen mukaan jokainen unionin ulkopuoliseen maahan suuntautuva rajayhdysjohto pitää käsitellä tapauskohtaisesti ja selvittää sen riskit sisämarkkinoille.

Käytännössä EU-komissio neuvottelisi jäsenmaan puolesta rajayhdysjohtosopimukset. Se ei Suomelle käy. Sen sijaan sähkösektorin riskeihin varautumista koskevan uuden sääntelyn Ek-Husson toivottaa tervetulleeksi.

– Yhteistyön lisääntyessä on tärkeää tietää entistä paremmin, mitä naapurissa tapahtuu. Esitys parantaa myös pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimintaa.

Häiriöreservien kohtalo huolettaa

Fingridin kannalta paketissa on yksi hankala esitys ylitse muiden.

– EU-komission esityksen mukaan kantaverkkoyhtiöt eivät saisi omistaa varavoimalaitoksia, vaan niiden tulisi hankkia nämä palvelut markkinoilta, toteaa Haider.

Laki velvoittaa Fingridin huolehtimaan sähköjärjestelmän tasapainosta joka hetki. Valmiustarve vain kasvaa lähitulevaisuudessa, kun 
Olkiluoto 3 otetaan käyttöön.

Suomi tuo sähköstä noin viidesosan. Häiriötilanteissa ei voi luottaa siihen, että rajasiirtokapasiteettia ja sen mahdollistamaa pohjoismaista sähköä olisi saatavilla riittävästi. Siksi Fingrid omistaa itse häiriöreservejä 935 MWh. Fingridin sähkömarkkina-asiantuntija painottaa, että häiriöreservit ovat vihonviimeinen keino saada sähköjärjestelmä tasapainoon. Ensin käytetään kaikki markkinoilta saatavissa oleva sähkö. Varavoimalaitokset eivät osallistu sähkömarkkinoiden toimintaan.

– Häiriöreservit ovat pieni, mutta keskeinen osa kotimaista sähkön käyttövarmuutta, kiteyttää Haider.

Jos komission esitys toteutuu, Fingrid on vaikeassa tilanteessa. Sen olisi myytävä laitoksensa ja sitten ostettava samojen laitosten tuotantoa palveluna korkeammalla hinnalla. Suomen lisäksi samanlainen tilanne on vain Virossa. Jäsenmaiden neuvostossa Suomea edustavan Ek-Hussonin mukaan asiasta on neuvoteltu kirjaus, jonka mukaan Suomen käytäntö voi jatkua. Mutta mikään ei ole varmaa, ennen kuin koko paketti on maalissa.

– Elämme siinä toivossa, että lopulliseen tekstiin saadaan kirjaus, jonka nojalla Fingrid voisi omistaa laitokset ainakin käyttöiän loppuun, toteaa Haider.

Toinen puhtaan energian paketin tuoma muutos koskee kantaverkkoyhtiöiden alueellisia koordinaatiokeskuksia. Tietyt tehtävät siirtyvät Fingridiltä alueellisille toimijoille. Lisäksi asetus ja direktiivi tuonevat mukanaan hieman uutta verkkosääntelyä.

Paketti valmiiksi jouluksi?

Kuluttajapuolelle merkittäviä muutoksia ei ole luvassa. Datahubit, kuluttajien oikeus käyttää omaa energiaa ja hintaperusteiset kysyntäjoustot ovat jo arkea pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Paketti vie sähkömarkkinoita myös lähemmäs käyttöhetkeä sekä tuo lisää joustavuutta ja tehokkuutta.

– Kokonaisuutena paketti liikuttaa Euroopan sähkömarkkinoita oikeaan suuntaan, luonnehtii Haider.

Haider kiittelee, että EU-komissio kuunteli, miten asiat on ratkaistu eri puolilla Eurooppaa. Fingrid osallistui omalta osaltaan aktiivisesti lakipaketin käsittelyyn sekä TEM:n että etenkin eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n kautta.

Ek-Husson puolestaan toivoo, että lopulliseen kompromissiin saadaan mukaan vielä lisää markkinalähtöisyyttä. Kiistoista huolimatta neuvotteluja johtava EU-puheenjohtajamaa Itävalta on luottavainen, että sopu europarlamentin, jäsenmaiden ja komission kesken löytyy vielä tämän vuoden loppuun mennessä.

– Kunhan vaikean väännön jälkeen olemme saaneet kompromissin aikaiseksi, niin Euroopan energiamarkkinat ovat paketissa ainakin vähäksi aikaa, summaa Ek-Husson.