Kun samalla huolehditaan energiajärjestelmän kokonaistehokkuudesta, ollaan jo melko pitkällä maailman pelastamisessa tuleville sukupolville.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja siitä seuraava energiajärjestelmän täysremontti koskettaa meitä kaikkia. Remontin laajuus ja tarvittava toteutusnopeus ovat siinä määrin suuria, että ei voida ajatella esimerkiksi teollisuuden toimien riittävän. Tarvitaan myös suoraan kuluttajiin ja kotitalouksiin kohdistuvia politiikkatoimenpiteitä. Osa niistä on kuluttajille mieleisiä, osa hankalampia hyväksyä. Kuitenkin kuluttajienkin käyttäytymisen on muututtava, jotta ilmastonmuutoksen vastainen taistelu voi onnistua.

Mitä lähemmäksi kuluttajaa politiikkatoimet tulevat, sitä ajankohtaisemmaksi tulee kysymys toimien kohdistumisesta eri kuluttajaryhmiin ja toimenpiteiden sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Esimerkiksi viime kevään eduskuntavaalien alla keskusteltiin paljon sähköautojen hankinnan tukemisesta. Hankintatuki kohdistuisi todennäköisimmin lähinnä hyvin toimeentuleviin kotitalouksiin. Kuluttajiin, joille uuden ja keskimääräistä kalliimman sähköauton hankkiminen ylipäätään on mahdollista. Sähköauton hankintatuen voi nähdä tulonsiirtona hyvin toimeentuleville kotitalouksille.

Hieman vastaava esimerkki on aurinkosähköjärjestelmien hankintatuki, joka todennäköisesti kohdistuisi lähinnä hyvätuloisiin omakotiasujiin joilla on kykyä tehdä investointi. Oli tukea tai ei, nykyisin aurinkopaneelit asentamalla säästää usein jakeluverkkomaksuissa ja sähköveroissa. Jakeluverkkomaksujen ja veron pääosin energiaperusteisilla nykyrakenteilla yksittäisen kuluttajan säästöt siirtyvät välillisesti muiden sähkönkäyttäjien maksettavaksi.

Energiapolitiikka ymmärretään perinteisesti tasapainoiluna kolmen tekijän välillä: toimitusvarmuus, kilpailukyky ja kestävyys. Parhaat energiapolitiikkatoimet huomioivat nämä kolme ulottuvuutta. Kestävyydellä usein ymmärretään energiapolitiikan vaikutus ympäristöön ja ilmastoon. Energiamurroksen myötä kestävyys on syytä ymmärtää laajemmin, myös sosiaalisena hyväksyttävyytenä. Miten varmistetaan, että politiikkatoimien jakaantumisvaikutukset ovat tasapainossa ja kaikki kuluttajat tasapuolisesti mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa?

EU:n puhtaan energian lakipaketti vaatii jäsenvaltioita mahdollistamaan energiayhteisöjen toiminnan. Energiayhteisöt madaltavat kaikkien kuluttajien kynnystä päästä hyötymään energiamurroksesta. Niiden avulla esimerkiksi taloyhtiöt tai kaupunginosan yhteiset energiahankkeet helpottuvat. Samansuuntainen politiikkatoimi olisi taloyhtiön sisäisen netotuksen mahdollistaminen, joka osaltaan helpottaisi esimerkiksi investointeja uusiutuvaan energiaan. Tämänkaltaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta yhä useammalla on mahdollisuus osallistua energiaremonttiin ja samalla säästää energialaskussaan.

Tuoreessa muistissa oleva keltaliivien mellakointi Ranskassa näyttää, millaisiin seurauksiin energiapolitiikka voi johtaa, jos siltä puuttuu sosiaalinen kestävyys. Voi toivoa, että vastaavilta seurauksilta vältytään Suomessa tulevien vuosien aikana, kun energiamurros tulee yhä lähemmäksi kuluttajia. Kuitenkin, vaikka jakaantumisvaikutukset voivat olla epäreiluja, epäreiluinta on olla tekemättä mitään

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *