Energiamurros on täällä – onko Fingrid valmis?

Hallitusohjelmaan on kirjattu selkeät tavoitteet tuulivoiman markkinaehtoisesta lisäyksestä, mikä luo mahdollisuuksia sähköomavaraisuuden parantamiseen, kirjoittaa Fingridin siirtokapasiteetin varmistamisesta vastaava johtaja Timo Kiiveri.

Energiamurroksen voi määritellä monella tavalla. Energian tuotannossa uusiutuvan energian osuus, lähinnä tuuli ja aurinko, kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Tuotanto hajautuu. Älykkäiden sähköverkkojen myötä meistä kuluttajista tulee tuottajakuluttajia. Itsekin olen pohtinut, pitäisikö talon katolle asentaa aurinkopaneelit. Kotoa löytyy kyllä jo nyt varsin monenlaista teknistä vempainta. Katsotaan nyt, milloin aika on kypsä investointipäätökselle.

Kesäkuussa julkaistu hallitusohjelma viitoittaa tietä kohti puhdasta ja kustannustehokasta sähköjärjestelmää. Hallitusohjelmaan on kirjattu selkeät tavoitteet tuulivoiman markkinaehtoisesta lisäyksestä, mikä luo mahdollisuuksia sähköomavaraisuuden parantamiseen. Uudistuvat veroratkaisut, kulutusjouston ja sähkön kausivarastoinnin edelleen kehittäminen sekä sähkön, lämmityksen, liikenteen ja pohjoismaisen yhteistyön tavoitteet vievät Suomea vahvasti kohti ilmastoystävällisiä ratkaisuja. Energiajärjestelmien sektorikytkentä (sähkö-, lämpö- ja liikenne-) edellyttää uusiutuvan sähköntuotannon merkittävää lisäämistä.

Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan noin 2 100 megawattia tuulivoimaa. Rakenteilla oleva tuotanto – markkinaehtoinen sekä huutokaupassa hyväksytty – on 1 000 megawatin luokkaa. Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan luvitettuna, kehitteillä tai luvitusprosessissa on hankkeita lähes 16 500 megawatin edestä. Fingridillä on sähkömarkkinalain mukaan liittämis- ja kehittämisvelvoite, mutta myös vahva halu tehdä tuulivoiman laajamittainen liittäminen mahdolliseksi.

Kuinka Fingrid varmistaa, että kantaverkkoa kehitetään asiakkaita tyydyttävällä tavalla? Pysyykö Suomi yhtenäisenä hinta-alueena muuttuvassa energiamaailmassa? Vastaan Fingridin siirtokapasiteetin varmistamisesta, johon kytkeytyy tiiviisti yhteistyössä verkon suunnittelu, rakentaminen ja kunnonhallinta. Investointiohjelmassa on meneillään useita hankkeita, joilla takaamme kantaverkon riittävyyden asiakkaidemme tarpeisiin. 400 kilovoltin Metsälinja Petäjävedeltä Haapaveden kautta Muhokselle lisää siirtokapasiteettia ja mahdollistaa puhtaasti tuotetun energian liittämisen kantaverkkoon myös pohjoisemmassa Suomessa siten, että maamme säilyy jatkossakin yhtenä hinta-alueena. Hanke etenee aikataulussa ja ensimmäiset urakkakokonaisuudet on allekirjoitettu.

Yhteistyössä Ruotsin kantaverkkoyhtiön Svenska kraftnätin kanssa suunnittelemme voimajohtoa Pohjois-Suomesta Pohjois-Ruotsiin. Hanke on edennyt ympäristövaikutusten arviointivaiheeseen. Rautarouvan, Suomen vanhimman voimajohdon, korvaaminen valmistuu Hikiä-Orimattila -johdon (400 kV.) käyttöönoton myötä tämän vuoden lopussa. Olkiluodon ikääntynyt 400 kilovoltin kytkinlaitos on korvattu kahdella erillisellä, paremman käyttövarmuuden takaavilla laitoksilla kesäkuussa.

Edellä kerrotun mukaisesti oletamme, että halukkaita, markkinaehtoisia tuulivoiman tuottajia on tulossa verkkoon nopeammin ja enemmän kuin aiemmin. Olemme tähän varautuneet ja parannamme valmiuksiamme jatkuvasti. Asiakaspäälliköt käyvät proaktiivista dialogia asiakkaiden kanssa kaiken aikaa. Tarjoamme uusia liityntämahdollisuuksia, lisäämme joustavuutta investointiohjelmaan mm. tekemällä ympäristövaikutusten arviointeja ja tonttimaiden hankintaa ennakoidusti, selvitämme muuntajien kuljetusreittejä, hankkeita valmistellaan ennakkoon, hankinnoissa tehdään niputuksia ja voimme käyttää optioita sekä yhdenmukaistamme edelleen teknisiä ratkaisujamme. Toisin sanoen, parannamme prosessin läpivirtausta ja pystymme näin vastaamaan uuteen markkinadynamiikkaan.

Kyllä, olemme valmiit ottamaan haasteen vastaan ja teemme kaikkemme, että Suomessa on maailman paras ja kustannustehokkain sähkön kantaverkko.

Timo Kiiveri
johtaja, siirtokapasiteetin varmistaminen
Fingrid