Search
Close this search box.

Lisää kapasiteettia kantaverkkoon

Jaa
Lisääntyvät investoinnit kantaverkkoon vaikuttavat yhä useampiin maanomistajiin. Heitä kuullaan jo hankkeen alkuvaiheessa ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVA-menettelyn aikana.

Fingrid investoi kantaverkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana ennätykselliset neljä
miljardia euroa. Investoinneilla rakennetaan Suomelle puhdasta ja turvallista sähköjärjestelmää
sekä mahdollistetaan vihreää tulevaisuutta ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Rakentamisen vaikutukset maanomistajille

Tavoite ilmastoneutraalista Suomes­ta merkitsee päästöttömän sähkön tuotannon ja kulutuksen huimaa kasvua tulevina vuosina. Energian­tuotannosta kasvaa eniten tuulivoiman osuus, mikä lisää merkittävästi kantaverkon investointi­tarvetta.

Uusien voimajohtojen rakentaminen edellyt­tää aktiivista vuorovaikutusta maanomistajien kanssa.

Fingrid on maanomistajiin yhteydessä ensim­mäisen kerran jo YVA­-menettelyn aikana, jolloin sel­vitetään hankkeen luonto-­ ja maisemavaikutukset.

”Maanomistajia kuullaan siis jo heti hank­keen alkuvaiheessa. Tästä voimajohdon rakentamiseen menee vielä vuosia”, asiantuntija Jenni-Julia Saikkonen Fingridistä kertoo.

Voimajohtojen suunnittelussa punnitaan vaikutuksia maanomistajiin, elinkeinoihin, luontoon ja maisemaan. Jos reittivaihtoehtoja on useita, pyritään valitsemaan vähiten haitallinen vaihtoehto.

Uutta ei aina tarvitse rakentaa

Maanomistajaa saattaa askarruttaa voimajoh­tojen terveys­- ja ympäristövaikutukset. Eniten kysymyksiä herättävät kuitenkin lunastus­- ja korvausasiat.

”Pääosin maanomistajat ovat olleet tyytyväi­siä saamiinsa korvauksiin. Lunastuskorvausten oikeasta tasosta kertoo se, että päätöksistä valite­taan erittäin harvoin maaoikeuteen”, Saikkonen kertoo.

Tällä hetkellä pohjoisesta etelään kulkee viisi siirtolinjaa. Johtaja Timo Kiiverin mukaan mää­rä pitäisi tuplata tai jopa triplata. Uutta ei kuitenkaan rakenneta, ellei ole pakko.

”Teknologian kehittyminen lisää vaihtoehto­ja. Esimerkiksi tuulivoimaliitynnöissä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää dynaamista kuor­mitettavuutta: kovat tuulet viilentävät johti­mia, jolloin samasta verkosta saadaan revittyä enemmän irti, eikä uutta linjaa tarvitse rakentaa”, Kiiveri kertoo.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *