Kuinka usein kantaverkossa on häiriöitä, ja mistä ne johtuvat?

Kantaverkossa on viime vuosina ollut noin 300–350 häiriötä vuosittain. Valtaosa niistä on ohimeneviä, eivätkä ne vaadi toimenpiteitä. Luonnonilmiöt ja sääolosuhteet aiheuttavat häiriöistä valtaosan: ukkonen, tuuli, tykkylumi, alijäähtynyt vesi ja voimalinjaan törmäävät linnut. Häiriöitä esiintyy ympäri vuoden.

Kuinka nopeasti viat huomataan ja korjataan?

Valvomossa huomataan saman tien, kun kantaverkossa on häiriö. Valtaosa häiriöistä menee itsestään ohi, mutta joskus lähetämme silti partion tarkastamaan tilanteen. Ennalta­ehkäisemme näin suuremmat ongelmat. Ohimeneviä vikoja partioidaan satunnaisesti. Jos on esimerkiksi ukkosta, on selvää, mikä häiriön aiheutti. Pysyviä vikoja on noin kymmenen prosenttia kaikista häiriöistä, ja niiden korjaamiseen menevä aika vaihtelee suuresti. Kaatuneen pylvään korjaamiseen voi mennä viikkokin. Pysyviä vikoja tulee harvoin.

Mitä tekniikkaa vikojen ja häiriöiden paikantamiseen käytetään?

Fingridin johdot ovat rajajohtoja lukuun ottamatta kulkuaaltopaikannettuja. Sähköasemilta löytyy sekä häiriötallentimia että kulkuaaltomittareita. Kulkuaaltomittarit lähettävät aikaleiman pääsovellukselle, joka laskee vikapaikan perustuen aikaleimojen aikaeroon, johtopituuteen ja kulkuaallon liikkumisnopeuteen johdolla. Meille tulee nopeasti sähköposti, jos kulkuaaltomittari on saanut arvon. Kun katkaisija aukeaa eli voimalinja on sähköttä, häiriötallennin käynnistyy. Saamme valvomoon tallenteen, minkä käyristä tulkitsemme muun muassa jännitettä ja vikavirtaa sekä vika-ajan kestoa.

Kuinka tarkasti viat paikannetaan?

Kulkuaaltomittari paikantaa nykyisin vian 90 prosentin tarkkuudella oikealle pylväälle eli noin 250 metrin tarkkuudella. Tieto paikasta (kilometrimäärä lähtöpisteestä) on meillä valvomossa muutamassa minuutissa vian syntymisestä. Mikäli kulkuaaltomittari ei anna arvoa, arvio vikapaikasta on epämääräisempi ja mahdollinen väli on joitakin kilometrejä.

Mikä on työntekijän eli ihmisen rooli vian paikantamisessa?

Valvomotyöntekijä luo järjestelmien antamien tietojen pohjalta nopeasti tilannekuvan. Kokemus vikatilanteiden kartoittamisesta auttaa löytämään vikapaikat tarkemmin. Lähetämme asiakkaille ja sidosryhmille häiriöistä viestin sähköpostilla tai tekstiviestillä. Eri alueille on nimetty oma voimajohtoasiantuntijansa, joka koordinoi mahdollista vian korjausta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *