Kun sähköasemaa alettiin suunnitella Imatrankosken kansallismaisemaan, oli selvää, että siihen keskitytään erityisellä pieteetillä. Myös paikka Imatran vesivoimalan äärellä on historiallinen: 1920-luvulla valmistunut voimala oli itsenäistyneen Suomen ensimmäinen julkinen suurhanke, ja siellä syntyi maamme sähköjärjestelmä.

Uutta sähköasemaa varten tonttia laajennettiin, ja rakentaminen vaati kaavamuutoksen. Museoviranomaisten kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä.

Sähköaseman suunnittelijaksi valikoitui lukuisia sähköasemia aiemminkin ansioituneesti suunnitellut Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy.

”Suunnittelua ja rakentamista ohjasi koko ajan tietoisuus siitä, että kyse on ympäristöministeriön määrittämästä Suomen kansallismaisemasta ja kaavoitusstatuksella rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Myös tilaajan kunnianhimoinen suhtautuminen hankkeeseen vaikutti onnistuneeseen lopputulokseen”, arkkitehti Tuomas Kivinen kertoo.

Vuoden 2020 elokuussa valmistuneeseen kokonaisuuteen kuuluu sähkörakennuksen lisäksi maisemapylväät ja -portaalit. Asemaan on liitetty Suomen suurin vesivoimalaitos neljällä 110 kV -yhteydellä ja paikallinen terästehdas.

 

 

Arkkitehtoninen helmi

Imatran sähköasema on noteerattu myös kansainvälisissä arkkitehtikilpailuissa. Tuorein palkinnoista on Saksan muotoilujärjestön järjestämän Iconic Awards 2021 -kilpailun ykköspalkinto Best of Best -luokassa.

Palkintoraadin mukaan sähköasema on arkkitehtoninen helmi, mitä ei voisi odottaa tällaiselta laitokselta. Erityiskiitosta kohde sai siksak-muotoon asetetuista pitkistä tiilistään ja kartiomaisista maisemapylväistään.

Aiemmin sähköasema on saanut ykköspalkinnon Architizer A+Awards -kilpailussa Arkkitehtuuri ja tiili -sarjassa ja hopeaa A´Design Award and Competition -kilpailussa.

Hanke on lisäksi shortlistalla Dezeen Awards 2021 – ja World Architecture Festival 2021 -arkkitehtikilpailuissa, jotka ratkeavat loppuvuodesta 2021.

Moderni sähköasema kansallismaisemassa

Arkkitehti Tuomas Kivinen kertoo, että suunnittelun haasteena oli muodostaa ehjä kokonaisuus rakennuksesta ja viidestä tyypiltään erilaisesta voimajohtorakenteesta. Modernin sähkölaitoksen piti luonnollisesti sopia historiallisen ja suojellun vanhan sähköaseman viereen.

Uuden sähköaseman julkisivuun valittiin pitkä, käsin lyöty tiili. Eläväpintainen tiiliverhoilu yhdistää rakennuksen luontevasti vanhaan punatiiliseen voimalaan.

”Julkisivussa tiilet on muurattu siksakin muotoon. Tällaisella geometrialla sekä poikkileikkaukseltaan kolmion muotoisista teräsprofiileista muodostuvilla voimanjohtorakenteilla ja niiden toistolla saimme kokonaisuudelle yhtenäisen designkielen”, Kivinen selittää.

Erityisen hankkeesta teki myös se, että sähköasemasta, kolmesta maisemapylväästä, kahdesta portaalista ja ristikkopylväistä muodostuva kokonaisuus levittäytyy kaikkiaan noin kilometrin matkalle.

Pylväät saivat raikkaan valkoisen värin.

”Niiden geometrian ja teräsprofiilien kolmiomaisen poikkileikkausmuodon vuoksi auringon valo heijastuu niihin eri tavoin päivän ja vuodenajan mukaan”, Kivinen kertoo.

Fingridin projektipäällikkö Jarmo Henttisen mielestä on väliä, miltä sähköasema voimalinjoineen näyttää etenkin silloin, kun se sijaitsee näkyvällä paikalla. Arkkitehtuuripalkinnot ovat kiitos tehdystä työstä.

”Eri puolilta saatu kunnia on merkki siitä, ettei työhön ole keskitytty turhaan. Palkintoja ei joka vuosi Suomeen tule, ja Imatra saa nyt maailmanlaajuista huomiota.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *