Fingrid innostaa maanomistajia hyödyntämään voimajohtoalueita ihmisten ja luonnon hyväksi. Erilaisista vaihtoehdoista kerrotaan muun muassa maanomistajille suunnatuissa ideakorteissa, joissa annetaan myös ohjeita esimerkiksi kosteikon tai perhosniityn perustamiseen. Viimeisen 50 vuoden aikana perinnebiotooppien eli maatalouden perinteisten maankäyttötapojen muovaama biotooppien määrä on vähentynyt kiihtyvää tahtia, ja niillä viihtyneet lajit alkavat olla uhanalaisia.

– Perinnemaisemaan kuuluneet niityt, kedot ja laitumet ovat katoamassa. Niittämisen ja laiduntamisen vuoksi niille oli tyypillistä avoimuus, lajirunsaus ja ravinneköyhyys. Voimajohtoalue raivataan joka viides vuosi, mikä jo sinänsä estää rehevöitymistä, umpeenkasvua ja metsittymistä. Maanomistajat voisivat lisäksi vahvistaa luonnon monimuotoisuutta sopivilla johtoalueilla ja mukailla näin niin sanottuja perinnebiotooppeja, kertoo Fingridin erikoisasiantuntija Tiina Seppänen.

Niityn ja kedon olosuhteiden mukaileminen on helppoa.

– Tärkeimmät keinot ovat raivaaminen, niittäminen, raivaus- ja niittojätteen pois kerääminen ja niittykasvien kylväminen. Voimajohdot kulkevat paikoin jo valmiiksi alueilla, jotka ovat joskus olleet niittyjä ja laitumia, joten niissä muhii siemenpankki, joka aktivoituu, jos aluetta hoidetaan. Niitty-kukkien lisäksi niitylle kuuluvat perinteisesti katajat, jotka sopivat matala- ja hidaskasvuisina johtoalueelle. Fingrid harjoittaa valikoivaa raivausta ja jättää katajat kasvamaan. Myös perinnemaisemayhdistyksiltä voi kysyä vinkkejä maiseman hoitoon.

Laiduntavia eläimiä ei aina tarvitse olla omasta takaa.

– Johtoalue sopii usein hyvin laitumeksi. Jos maanomistajalla ei itsellään ole eläimiä, hän voi saada laiduntajia verkkopalvelu Laidunpankin kautta. Se välittää laidunmaata ja laiduntajia niitä tarvitseville. Toivomme ilmoituksia laiduntajista ja mahdollisista aidoista, mehiläispesistä, taimistoista ynnä muista, jotta osaamme varautua niihin kunnossa-pitotöiden yhteydessä.

Niitty ja keto houkuttelevat puoleensa esimerkiksi perhosia ja pölyttäjiä ja tarjoavat elinolosuhteita vaikkapa ahomansikoille, virnoille, kaunokeille ja kissankelloille.

– Harvinaisetkin lajit leviävät johtoalueita pitkin kuin kiitotietä eteenpäin. Esimerkiksi Tampereen seudulla on johtoalueilla havaittu harvinaisia tummaverkkoperhosia, Seppänen kertoo.

Lue lisää: perinnemaisemat.fi ja www.laidunpankki.fi