Rannikkolinjan rakentaminen tapahtui kolmessa vaiheessa. Ensin valmistui Seinäjoen ja Vaasan välinen yhteys. Seuraavana oli vuorossa Porin ja Kristiinankaupungin johto ja nyt viimeisenä valmistui Kokkolan ja Oulun yhteys. Kun kytkimme nämä jo aikaisemmin rakennettuun Kristiinankaupungin ja Kokkolan väliseen johtoon, muodostui Rannikkolinja.
Hankekokonaisuus on Fingridin historian suurin, mitattiinpa sitä sitten kilometreissä, asemien lukumäärässä, euroissa tai työpanoksena. Rannikkolinjaa varten rakensimme 380 kilometriä uutta 400 kilovoltin voimajohtoa, 9 uutta sähköasemaa ja laajensimme useita asemia. Kaikkiaan toteutimme 29 suurehkoa projektia. Kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 260 miljoonaa euroa, ja työmaillamme työtä riitti 10 vuoden ajan noin sadalle hengelle ilman välillisiä vaikutuksia.
Tästä kaikesta herää varmasti kysymys, miksi moinen jättihanke oikeastaan rakennettiin. Tällä ratkaisulla löimme neljä kärpästä samalla iskulla. Tiedämme, että sitä tarvitaan, jotta tuulivoimaa ja ydinvoimaa voidaan liittää verkkoon. Samalla ratkaisulla uusimme myös vanhentuneen verkon. Sähkömarkkinoiden kannalta tärkeintä on, että saimme pohjoisen ja eteläisen Suomen välille lisää siirtokapasiteettia 600–800 MW, millä osaltaan varmistamme Suomen säilymisen yhtenä sähkön hinta-alueena. Tärkeää on myös, että koko kantaverkon käyttövarmuus paranee etenkin, kun uusia suuria voimalaitoksia liitetään verkkoon. Kaiken tämän takana on kuitenkin se, että Rannikkolinja on osaltaan mahdollistamassa sähköjärjestelmän murrosta ja hiilineutraalia tulevaisuutta.
Samaan aikaan olemme rakentaneet myös muualla maassamme. Olemme korvaamassa Rautarouvaa Etelä-Suomessa, ja Pohjois-Suomen verkkoa on vahvistettu pariinkin otteeseen. Myös rajayhteyksiä on rakennettu sekä Ruotsiin että Viroon. Olemme siis päässeet toteuttamaan kantaverkon neljättä rakentamisaaltoa. Rahaakin on käytetty yli puolitoista miljardia.
Kantaverkko ei ole suinkaan valmis. Lähtökuopissa on uusi suurprojekti: Oulun seudun ja Keski-Suomen välinen 400 kilovoltin johto. Uusi yhteys on jo nimetty Metsälinjaksi. Sen avulla nostamme pohjoisen ja etelän välistä siirtokapasiteettia edelleen. Tämä hanke luokin sitten valmiudet Ruotsin ja Suomen väliselle kolmannelle vaihtosähköyhteydelle, joka puolestaan valmistuu vuonna 2025. Vahvistamme kantaverkkoa myös pääkaupunkiseudun osalta. Seuraavat 10 vuotta näyttävätkin myös varsin aktiiviselta rakentamisajalta. Syyttä ei siis sanota, että Fingridin kvartaali on 25 vuotta.
Nyt valmistuneesta kolmannesta vaiheesta voimme sanoa, että hankkeet menivät lähes nappiin. Menestyksen perusedellytyksiä oli kaksi: kaikkien hankkeiden yhteinen koordinointi keskeytyssuunnittelussa sekä projektien aikataulujen pitävyys. Rakentamisen aikana käyttövarmuus oli normaalia heikommalla tasolla, kun jouduimme ottamaan joitakin verkon osia pois käytöstä. Hektisimpään aikaan verkon tila vaihteli lähes päivittäin. Näistä johtuen keskeytyssuunnittelun ja -toteutuksen laatu joutuivat todella kovaan testiin. Testit läpäistiin kirkkaasti, sillä asiakkaisiin vakavasti vaikuttaneilta käyttöhäiriöltä vältyttiin.
Onnistuimme erinomaisesti pitämään kiinni projektien aikatauluista koko toteutuksen ajan, vaikka ongelmiakin oli. Ongelmat ratkaistiin hienosti, eikä viiveitä päässyt syntymään.
Näiden 17 projektin toteutuksen aikana sattui ainoastaan yksi sairauspoissaoloon johtanut lievä tapaturma. Hankkeiden tapaturmataajuus olikin vain 1,7 tapausta miljoonaa työtuntia kohti. Näistä työkohteista onkin syytä ottaa oppia myös muissa hankkeissa ja kunnossapidossa.
Projektien tulosten onnistumisten taustalla oli varmasti se, että projektista toiseen ja niiden välillä vallitsi kova tekemisen meininki sekä huumorilla höystetty mainio yhteistyö ja hyvä henki niin Fingridin omien joukkojen kesken kuin palvelutoimittajien kanssa.
Haluan kiittää asiakkaita hyvästä yhteistyöstä ja ymmärtämisestä vaikeissa siirtotilanteissa. Samoin haluan kiittää viranomaisia hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Myös pääurakoitsijat onnistuivat näissä äärimmäisen kriittisissä projekteissa erinomaisesti. Siitä suuret kiitokset kaikille yhtiöille ja heidän henkilöstölleen sekä kaikille aliurakoitsijoille ja heidän henkilöstölleen. Fingridissä hankkeisiin osallistui koko yhtiön väki kukin omassa roolissaan. Suuret kiitokset kuuluvat siis kaikille.
Toivotan pitkää ikää uudelle Rannikkolinjalle!
Blogin kirjoittaja on Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela.
