Kantaverkon kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, sanoo strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä:

”Vuosi 2035 tulee nopeasti, se on meillä suunnittelupöydällä tänään ja 2045 on suunnittelussa huomenna. Suunnittelupöydältä menee vielä 7–8 vuotta siihen, kun sähkö virtaa uusissa voimajohdoissa.”

Lähtökohtana ilmastotavoitteet

Uutta on Heikkilän mukaan se, että ilmastotavoitteet viitoittavat entistäkin vahvemmin Fingridin suunnittelutavoitteita. Kantaverkko on mahdollistajan roolissa: ilman vahvaa verkkoa ei puhtaamman sähkön lisääminen onnistu.

Millaisia vaihtoehtoja?

Skenaarioissa on haluttu analysoida erilaisia mahdollisia kehityssuuntia ottamatta kantaa minkään vaihtoehdon paremmuuteen tai todennäköisyyteen.

1. Sähköä vientiin. Visiossa puhtaan sähkön tuotanto kasvaa enemmän kuin kulutus, joten Suomesta tulee sähkön viejä.

  • Sekä sähkön tuotannon että kulutuksen taso on skenaarioista toiseksi matalin, lisätuotanto on maatuulivoimaa ja ydinvoimaa.

2. Ilmastoneutraali kasvu. Suomi houkuttelee sähköä tarvitsevien teollisuusalojen uusia investointeja, joten sähkön kulutus kasvaa voimakkaasti.

  • Sekä sähkön tuotanto että kulutus kasvavat tässä skenaariossa eniten, ja ne ovat tasapainossa.
  • Maatuulivoimaa syntyy enemmän kuin merituulivoimaa.

3. Merellä tuulee. Merituulivoiman tuotanto kasvaa merkittävästi ja painottuu länsirannikolle.

  • Sähkön tuotanto ja kulutus kasvavat merkittävästi, mutta vähemmän kuin kakkosskenaariossa.
  • Merituulivoimaa syntyy vuoteen 2045 mennessä enemmän kuin maatuulivoimaa.

4. Aurinkoa ja akkuja. Suomen teollisuus sähköistyy vähähiilitiekarttojen viitoittamalla tiellä, mutta Suomi ei kuitenkaan houkuttele uutta teollisuustuotantoa.

  • Sekä sähkön tuotanto että kulutus kasvavat tässä skenaariossa vähiten, Suomi säilyy sähkön nettotuojana.
  • Hajautetun aurinkovoiman määrä kasvaa ja ydinvoiman määrä vähenee.

Toteutuvatko hiilineutraalisuustavoitteet?

  • Lähes kaikissa skenaarioissa Suomen hiilineutraaliustavoitteet toteutuvat teollisuusprosessien, lämmityksen ja liikenteen sähköistymisen sekä puhtaan sähkön tuotannon kasvamisen ansiosta.
  • Vain ensimmäisessä skenaariossa jäädään hieman tavoitteesta, koska fossiilisten polttoaineiden korvausvauhti ei riitä.

Mitä sähkön tuottajat ja käyttäjät ajattelevat skenaarioista?

Skenaarioita on kehitetty yhdessä Fingridin asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa ja muokattu heidän palautteensa perusteella. Mikko Heikkilä:

”Asiakkaat toivat esiin merituulivoiman voimakkaamman lisäämismahdollisuuden. Heidän palautteensa perusteella myös nostimme kunnianhimoa ilmastotavoitteiden toteutumisen suhteen ja kasvatimme sähkön kulutusennusteita.”

Kuka kuluttaa sähkön?

Suomen rooli vetytaloudessa ratkaisee, miten paljon sähkön kulutus kasvaa.

”Suomen kilpailukyky laajemmin ajateltuna on iso sähkön kulutukseen vaikuttava tekijä – se, saadaanko tänne houkuteltua uutta teollisuutta. Kaikki EU-maat havittelevat vedyn valmistusta puhtaalla sähköllä. Olennaisessa osassa tässä on sähkön hinta, puhtaus ja toimitusvarmuus.”

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Fingridin tarvittavat kehitysinvestoinnit konkretisoituvat kymmenvuotisessa kehittämissuunnitelmassa, joka julkaistaan ensi kesänä sidosryhmien kommentoitavaksi.

Nämä investoinnit tarvitaan joka tapauksessa

Skenaariot osoittavat, että tiettyjä investointeja tarvitaan, toteutuipa mikä skenaario tahansa.

  • Pohjois–etelä-yhteyksiä pitää vahvistaa, koska sähkön tuotanto painottuu pohjoiseen ja kulutus etelään. Vahvistusta tarvitaan vielä 2022 valmistuvan Metsälinjan jälkeenkin.
  • Ulkomaanyhteyksiä pitää vahvistaa myös Pohjois-Ruotsiin suunnitellun Aurora Linen lisäksi. 2030-lukua varten tutkitaan uusia yhteyksiä Ruotsiin ja Baltian maihin.

Entä ehdolliset investoinnit?

Jos skenaario merituulivoiman kasvusta toteutuu, silloin Länsi-Suomen yhteydet tarvitsevat lisävahvistusta. Vastaavasti, jos tuulivoimarakentaminen Itä-Suomessa mahdollistuu, edellyttää se kantaverkon vahvistamista alueella.

Fingrid Current -virtuaaliseminaari syventyy tulevaisuuden sähköjärjestelmään sähkön kulutuksen, sähkön tuotannon ja infrastruktuurin näkökulmasta tiistaina 20.4.2021 klo 13.00–15.00. Juontajana toimii Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ja keskustelun vetää yhteen LUT-yliopiston professori Jero Ahola. Ilmoittaudu mukaan täällä.

Artikkeli on julkaistu MustRead Energy -uutiskirjeessä 12.4.2021

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *