”Sähköjärjestelmän uudistumisella on meidän toimintamme kannalta valtava merkitys”, sanoo Nesteen uusiutuvasta vedystä vastaava johtaja Outi Ervasti.
Neste tarvitsee tulevaisuudessa paljon lisää sähköä nykytilanteeseen verrattuna, sillä uusiutuvalla sähköllä tuotettavalla vedyllä on merkittävä asema sen ilmasto- ja liiketoimintastrategiassa.
Uusiutuvalla sähköllä tuotettavalla vedyllä on merkittävä asema Nesteen ilmasto- ja liiketoimintastrategiassa.
Yhtiön tavoitteena on muuttaa tuotantonsa kokonaan hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.
”Meille on tärkeää, että uusiutuvaa sähköntuotantoa rakennetaan lisää, ja Fingridillä on tärkeä osuus siinä, että kantaverkkoa laajennetaan sähkön kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Meidän pitää itsekin ratkaista tulevaan sähköntarpeeseemme liittyvät kysymykset – esimerkiksi Kilpilahden teollisuusalueelle tulevan yhdysjohdon siirtokapasiteetin nostaminen”, Ervasti kertoo.
Hänen mukaansa Nesteen pitää tulevaisuudessa integroitua vahvemmin sähkömarkkinoihin ja koko sähkön arvoketjuun.
”Suuren mittakaavan prosessiteollisuus tarvitsee kuitenkin jatkuvaa syötettä, eikä jalostamoa voi laittaa hetkeksi kiinni, jos ei tuule eikä aurinko paista. Pohdimme parhaillamme, miten vastata tulevaisuuden sähkömarkkinoiden voimakkaisiin tuotannon vaihteluihin.”
Yhteistyötä, jossa kaikki voittavat
Outi Ervastin mielestä Suomella on hyvät mahdollisuudet toimia uusiutuvan energian hyödyntämisen edelläkävijänä.
”Hyvän sähköjärjestelmän ansiosta voidaan tehdä suuren mittakaavan kustannustehokkaita ratkaisuja. Toivon, että vihreää vetyä myös hyödynnetään Suomessa ensisijaisesti korkean jalostusasteen teollisissa prosesseissa sen sijaan, että keskityttäisiin viemään sähköä tai vetyä Keski-Eurooppaan kilpailluille markkinoille. Pidetään siis lisäarvo Suomessa”, hän painottaa.
Vihreä siirtymä mahdollistaa teollisuuden uudistumisen ja kokonaan uusia liiketoimintoja, jotka perustuvat laajaan sektori-integraatioon.
”Kun me teemme vetyä, joku muu voi hyödyntää siitä syntyvää lämpöä ja happea.”
Vihreä siirtymä mahdollistaa myös talouskasvun:
”Se vaatii kuitenkin yhteistyötä – luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joissa kaikki osapuolet voittavat. Investointien pitää olla myös taloudellisesti kannattavia. Lisäksi pitää osata hankkia rahoitusta: varsinkaan startupeille ei enää riitä, että keksii hyvän idean, vaan pitää osata myös myydä se rahoittajille.”
Vedyn tuotantoa joustavasti
Vuonna 2021 perustetun projektikehitysyhtiö Nordic Ren-Gas Oy:n liiketoiminta perustuu vihreään siirtymään ja EU:n päästövähennystavoitteisiin.
Ren-Gas pääsi alkuun Ilkka Herlinin rahoituksen turvin, ja viime vuoden lopussa yritys sai vähemmistöosakkaakseen saksalaisen Allianzin.
Yritys kehittää tuotantolaitoksia kolmea pääteknologiaa hyödyntäen. Elektrolyysereillä pilkotaan vettä tuulisähkön avulla vedyksi ja hapeksi, kuten Nestekin on aikeissa tehdä, ja prosessissa syntyvä hukkalämpö johdetaan Ren-Gasin energiayhtiökumppaneiden kaukolämpöverkkoon.
Lisäksi Ren-Gas ottaa talteen hiilidioksidia kumppaniensa voimalaitosten savukaasuista.
Yritys sijoittaa tuotantolaitoksensa suomalaisten voimalaitosten viereen – esimerkiksi Tampereelle on suunnitteilla laitos Tarastenjärven jätevoimalan viereen.
Kolmas teknologia on synteesi, jossa vedystä ja hiilidioksidista valmistetaan kemiallisesti täsmälleen samanlaista metaania kuin liikenteen biokaasu ja fossiilinen maakaasu.
”Kehitämme parhaillamme laitoksia viidellepaikkakunnalle ja käymme läpi lupaprosesseja sekä solmimme liiketoimintasopimuksia. Tampereella ja Lahdessa odotetaan investointipäätöksiä vielä tämän vuoden lopussa”, toimitusjohtaja Saara Kujala kertoo.
Ren-Gas suunnittelee toimivansa myös sähkön joustomarkkinoilla.
Ren-Gas suunnittelee toimivansa myös sähkön joustomarkkinoilla – joustavuutta toki vaaditaankin jo EU-tasolla.
”Toivomme joustomarkkinoille hintasignaaleja, jotka kertovat, että kysyntää on”, Kujala sanoo.
Lisäksi Ren-Gas on mallintanut sähkön hinnan kehitystä erilaissa skenaarioissa riippuen siitä, onko Suomessa joustavaa vihreän vedyn tuotantoa vai ei.
”Jos uusiutuvaa vetytuotantoa ei ole, näyttää sähkön hinta jäävän alhaiseksi. Tuulisähkön hinta jää silloin vielä alhaisemmaksi ja tällöin on riski, että investoinnit uusiutuvaan sähköntuotantoon jäävät tekemättä. Joustava vedyntuotanto tukee uusiutuvan sähköntuotannon investointeja ja sähköverkkoa.”
