Sähköasemia uudistetaan ja rakennetaan ennätystahtiin

Fingridillä on parhaillaan käynnissä noin 30 sähköasemahanketta eri puolilla Suomea. Tuulivoiman rakentaminen ja asiakkaiden liittämishankkeet ajavat vahvasti investointeja. Pernoonkoskelle rakennetaan Fingridin ensimmäistä digitaalista sähköasemaa.

Mittava rakennus- ja kunnostustarve johtuu sekä energiamurroksesta että ikääntyneestä laitekannasta. Tarvitsemme uusia sähköasemia tuulivoimaloiden lähelle, ja samalla monet olemassa olevat sähköasemat ovat tulleet siihen ikään, että ne kaipaavat uusimista. Sähköasemahankkeita on käynnissä ennätyksellisen paljon sekä lukumäärällä että rahalla mitattuna, Fingridin rakentamispäällikkö Daniel Kuosa toteaa.

Tuulivoiman liittäminen edellyttää uudistuksia

Esimerkiksi Oulujoen alueelle korjataan ja uudisrakennetaan iso kokonaisuus, johon kuuluvat Pyhänselän, Utasen, Pyhäkosken ja Nuojuankankaan sähköasemat. Kokonaisuus palvelee jatkossa entistä paremmin alueen asukkaita ja voimalaitoksia sekä tulevaa Oulusta Petäjävedelle kulkevaa Metsälinjaa ja kolmatta rajasiirtoyhteyttä Ruotsiin. Muutosten jälkeen sähkö siirtyy entistä tehokkaammin ja edullisemmin. Kokonaisuus valmistuu vuonna 2023.

Kalajoella sijaitseva Jylkän sähköasema on hyvä esimerkki tuulivoimaan liittyvästä uudesta sähköasemarakentamisesta. Sähköasemaa laajennetaan parhaillaan alueen tuulivoimatuotannon tarpeisiin, ja hanke valmistuu vuonna 2022. Muita merkittäviä käynnistyviä sähköasemahankkeita ovat Pysäysperän ja Kärppiön suuret muuntoasemat, joilla niin ikään liitetään tuulivoimaa ja mahdollistetaan jakeluverkon kehittäminen.

Pernoonkosken sähköasema on digitaalinen pilotti

Pernoonkosken sähköasema Kotkan lähellä on Fingridin pilottihanke, joka saadaan käyttöön vuoden 2020 loppuun mennessä. Siitä tulee täysin uudenlainen sähköasema, joka on tarkoitus jalostaa digiasemakonseptiksi, jota voidaan myöhemmin monistaa muualle Suomeen.

Tärkeimpänä tavoitteena on hankkia kokemusta ja osaamista teknologiasta. Hanke on nyt testausvaiheessa.

– Pernoonkoskella perinteisen aseman yhteyteen on asennettu kaksi täysin digitaalista kenttää, jolloin vanhaa ja uutta järjestelmää voidaan tarkastella rinnakkain. Tieto liikkuu valokaapelia pitkin digitaalisesti ulkona sijaitsevien suurjännitelaitteiden ja sisällä olevien automaatiojärjestelmien välillä. Säästöä syntyy muun muassa kaapeloinnin määrässä ja tilankäytössä, Kuosa kertoo.

– Järjestelmä valvoo itseään, ja sen huolto perustuu dataan. Tieto asemalta on kätevästi saatavissa ja etäluettavissa. Panostamme tässäkin hankkeessa kyberturvallisuuteen, jottemme avaa uusia
tietoturva-aukkoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *