Search
Close this search box.

Suomen ensimmäinen vihreä laina – sata miljoonaa euroa päästöjen vähentämiseen

Jaa
Vihreillä joukkovelkakirjoilla on kysyntää, kun sijoittajat etsivät päästöjä vähentäviä sijoituskohteita. Suomessa sellaisia löytyy Fingridin sähköverkosta.

Yhä useampi vastuullinen sijoittaja ottaa kantaa ympäristön puolesta ja valitsee sijoituskohteekseen vihreitä joukkovelkakirjoja eli green bondeja. Ne ovat lainoja, joilla rahoitetaan erityisesti ilmastonmuutosta torjuvia hankkeita.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on ensimmäinen suomalaisyritys, joka on kerännyt päästöjä vähentäviin hankkeisiinsa rahoitusta vihreällä joukkovelkakirjalla. Se sopii hyvin yhtiön tapaan toimia vastuullisesti, sanoo Fingridin yritysvastuusta vastaava lakiasiainjohtaja Marina Louhija.

”Vihreä joukkolaina poikkeaa tavanomaisesta joukkovelkakirjasta siinä, että raha on käytettävä hankkeisiin, joilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia.”

Sadan miljoonan euron vihreä laina

Fingrid laski kolmisen vuotta sitten liikkeelle sadan miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjan. Rahoitus on käytetty muun muassa uusiin sähköasemiin, joiden avulla päästötöntä sähköä tuottavia tuulivoimapuistoja voidaan liittää sähköverkkoon ja vähentää näin riippuvuutta fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta sähköstä.

”Lainalla on myös tehty sähköverkon hävikkiä vähentäviä teknisiä parannuksia ja lisätty energiatehokkuutta parantavia älykkäitä ratkaisuja”, Fingridin Group Treasurer Jussi Pohjanpalo sanoo.

Sijoittajat ovat tarkkoja siitä, että vihreissä joukkovelkakirjoissa ei ole kyse viherpesusta. Rahoitettavilla hankkeilla on saatava todistetusti aikaan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Tämän varmistaa riippumaton asiantuntija, joka arvioi esimerkiksi saavutettavien päästövähennysten määrän.

”Sijoittajat edellyttävät säännöllistä raportointia hankkeen etenemisestä. Hankkeen valmistuttua riippumaton arvioija vielä varmistaa, että luvatut tulokset, esimerkiksi väitetyt hiilidioksidipäästöt, ovat toteutuneet”, Pohjanpalo kertoo.

Vastuullisuuden arviointi päivittäistä toimintaa

Tarkka raportointi sopii hyvin Fingridille, jolle toiminnan vastuullisuuden arviointi on olennainen osa päivittäistä toimintaa.

”Teemme investoinneissa aina ympäristövaikutusten arvioinnin. Oman toiminnan lisäksi arvioimme laitteiden ja palvelujen toimittajien vastuullisuutta ja sitoutamme heidät yritysvastuumme periaatteisiin”, Pohjanpalo sanoo.

Sähköntuotanto päästöttömillä energiamuodoilla kasvaa Suomessa vauhdilla, mutta tuotettu sähkö on myös pystyttävä siirtämään luotettavasti ja kustannustehokkaasti käyttäjille. Fingrid vastaa haasteeseen investoimalla kantaverkkoon seuraavan vuosikymmenen aikana noin kaksi miljardia euroa.

”Osa tämän investointiohjelman hankkeista voidaan rahoittaa vihreillä joukkovelkakirjoilla. Näiden hankkeiden kokonaisarvoksi on seuraavan parin vuoden aikana arvioitu 180 miljoonaa euroa”, Pohjanpalo sanoo.

Fingridin ensimmäiseen joukkovelkakirjaan on osallistunut perinteisten sijoittajien lisäksi vihreään rahoitukseen erikoistuneita kansainvälisiä sijoittajia.

”Näin laajennamme rahoittajien piiriä uusiin sijoittajiin. Vastuullinen yritys voi myös saada pitkäaikaista rahoitusta edullisemmin”, Pohjanpalo kertoo.

Toiminnan ytimessä yritysvastuu

Vihreät joukkovelkakirjat ovat osa vastuullista sijoittamista, jossa sijoittaja kiinnittää huomiota perinteisten talouslukujen lisäksi yhtiön kannalta olennaisiin ESG-tietoihin eli ympäristövaikutuksiin (environmental), sosiaaliseen vastuuseen (social) ja hyvään hallintotapaan (governance).

”Nämä yritysvastuuseen liittyvät asiat ovat olleet jo pitkään Fingridin strategian ja päivittäisen toiminnan ytimessä”, Marina Louhija sanoo.

Fingrid on sitoutunut Suomen tavoitteeseen vuonna 2035 toteutuvasta hiilineutraaliudesta.

”Tavoitteen saavuttaminen ei jää ainakaan kantaverkosta kiinni”, Louhija vakuuttaa.

Fingrid raportoi yritysvastuustaan säännöllisesti vuosikertomuksessaan. Läpinäkyvyyden ja vertailukelpoisuuden valmistamiseksi raportoinnissa käytetään kansainvälistä GRI-viitekehystä (Global Reporting Initiative).

Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 3. toukokuuta 2021.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *