Keskisuomalaisen Petäjäveden ja pohjoispohjanmaalaisen Muhoksen välille rakennettava 400 kilovoltin voimajohto kulkee 305 kilometrin matkallaan pääosin metsän keskellä, mutta matkalle mahtuu niin soita kuin saarikin sekä lukuisia huomioitavia luontokohteita. Syksyllä 2019 alkanut puuston poisto on ollut yksistään 60 000 kuutiometrin urakka.

Metsälinjan taustalla on muutos siinä, mistä valtaosan suoma-laisista käyttämä sähkö on peräisin: Etelä-Suomessa hiilipohjaisen lauhdevoiman määrä vähenee. Samalla erityisesti Pohjois- ja Länsi-Suomeen on noussut runsaasti tuulivoimaa.

Suunnittelupäällikkö Maarit Uusitalo Fingridistä odottaa, että molemmat suuntaukset jatkuvat nykyisen trendin mukaisesti. Metsälinjan tarvetta lisää myös vuonna 2025 valmistuva uusi rajajohto Tornionjoen yli Ruotsiin.

– Kun pohjoisessa lisätään sähkön tuotantoa ja sitä vähennetään etelässä, ilman Metsälinjaa syntyisi pullonkaula siirtokapasiteetin käydessä vähiin, sanoo Uusitalo.

Tilanne voisi johtaa siihen, että suomalaiset maksaisivat tukkusähköstä eri hinnan sen mukaan, millä alueella he asuvat. Uusitalo sanoo, että Ruotsin jakaantuminen neljään eri tarjousalueeseen on syntynyt juuri maan sisäisten kantaverkon pullonkaulojen takia.
Metsälinja tukee myös tuulivoiman hyödyntämistä koko maassa.

– Kantaverkon rakentamista ohjaava verkkovisio seuraa tuulivoimahankkeiden toteutumista. Seuraavaksi vahvistetaan Järvilinjaa ja jatketaan Metsälinjaa kohti etelää sen perusteella, mihin suuret tuulivoimahankkeet seuraavaksi toteutuvat.

Vastuullisuus tehdään todeksi työmailla

Fingridin projektipäälliköt Antti Linna, Hannu Kuikka ja Ritva Laine ovat Metsälinjan kaltaisilla työmailla paljon vartijoina. Kysyimme heiltä, millaisia ympäristöön ja asutukseen liittyviä ominaispiirteitä kullakin osuudella on ja millä tavalla vastuullisuus näkyy jokapäiväisessä työssä.

Petäjävesi–Saarijärvi 59 kilometriä
Projektipäällikkö Antti Linna

– Petäjäveden ja Saarijärven välisellä osuudella voimajohto kulkee ison saaren halki, ja saareen tulee kaksi tai kolme pylvästä. Pylväiden saaminen saareen aiheuttaa päänvaivaa, sillä niiden kokonaismitta on 40 metriä. Kuljetus hoidetaan joko lautalla tai jäätietä pitkin.
Lisäksi tällä osuudella vierellä kulkee jännitteinen voimajohto, minkä tulee olla koko ajan mielessä. Yli 40-metriset pylväät yltäisivät paikoitellen viereiseen voimajohtoon, mikäli ne kaatuisivat pystytyksen aikana.

Minulle vastuullisuus on toimimista yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti. Tällä osuudella urakoitsijana on espanjalainen urakoitsija, jolle Suomi on uusi maa. Varmistamalla, että työmaalla toimitaan yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti, autan omalta osaltani urakoitsijaa onnistumaan.

Saarijärvi–Siikalatva 192 kilometriä
Projektipäällikkö Hannu Kuikka

– Tämä osuus on todellista Metsälinjaa, sillä puustoa on pitänyt poistaa todella paljon. Matkalle mahtuu muutama vesistön ylitys ja rautatiekin. On silmiinpistävä piirre, että asutusta on hyvin vähän.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa havaittiin, että Metsälinja kulkee Natura-alueeksi luokitellun suon poikki. Yksi vaihtoehto olisi ollut alueen kiertäminen, mutta suon halki kulkee vanhempi johtokatu, ja sitä käytetään uuden reitin rakentamisen sijaan.

Viimeisellä osuudella Metsälinja kulkee Haapaveden voimalaitoksen haarajohdon yli. Työmaan takia käyttö joudutaan keskeyttämään ja on käytettävä varasyöttöyhteyttä. Ensimmäiset suunnitelmat tätä varten on tehty jo ennen urakan käynnistymistä.

Siikalatva–Pyhänselkä 54 kilometriä
Projektipäällikkö Ritva Laine

– Erityisesti E-osuudella on aivan hirveästi suota. Siirtymät suomaastossa ovat pitkiä ja paikoitellen vasta pitkien pakkasjaksojen jälkeen päästään töihin. Lämmin alkutalvi on tuonut haasteita.

Muhoksen vajoamassa pohjan syvyyttä ei tiedetä tarkasti, mutta kallioperän siirrosvyöhyke on noin kilometrin syvyydessä. Näissä paikoissa rakennuspaikka tehdään paaluttamalla.

Paikallisesti huomioidaan esimerkiksi muhoslaisten suosima uimapaikka, josta nauttivia ihmisiä yritetään häiritä viereisellä työmaalla mahdollisimman vähän. Hankintaketjun alkupäässä tehdään systemaattista tehtaiden toiminnan auditointia. Tehtaiden uusinta-auditointien yhteydessä saamat pisteet osoittavat myös sen, että ohjaus parempaan toimintaan on tuottanut tulosta.

Tutustu Fingridin kantaverkon rakennushankkeisiin tarkemmin täällä.