Tilaisuuden tavoitteena oli Fingridin johtavan asiantuntijan Risto Lindroosin mukaan luoda osallistujille yhtenäinen tilannekuva. Päivän puheenvuoroista ja kehityshankkeiden esittelystä ilmeni muun muassa, että joustomarkkinoiden tutkimustyössä on aukkoja.

– Alan yhteiselle hankkeiden koordinoinnille olisi tarvetta, jotta tutkimus- ja innovaatiotoimintaan laitettava raha tulisi käytettyä tehokkaammin, Lindroos sanoo.

Tarve uusille tietojärjestelmille

Lindroosin mukaan työpajassa puhuttiin paljon siitä, että jouston tarjoaminen monelle markkinalle pitäisi tehdä yksinkertaisemmaksi. Konkreettisena kehitystarpeena esiin nousi markkinoiden edistäminen uusilla tietojärjestelmillä, esimerkiksi joustorekisterillä.

– Joustorekisteri olisi datahubin rinnalla toimiva tiedonvaihtojärjestelmä, jolla muun muassa joustopotentiaali saataisiin markkinoille laajemmin saataville.

Myös markkinoilla olevaa tuoterakennetta pitäisi pohtia ja markkinan ennakoitavuutta parantaa. Eri markkinaosapuolet haluaisivat Lindroosin mukaan tietää nykyistä paremmin, mitä sähköverkossa on tapahtumassa. Yksi keskeinen kysymys on, miten tulevaisuuden joustomarkkinan vaatima nykyistä monipuolisempi tiedonvaihto voidaan toteuttaa.

Työkaluja reaaliaikaiseen joustomarkkinaan on jo olemassa

Työpajaan osallistuneen Rejlers Finlandin Mittauspalvelut-yksikön liiketoimintajohtaja Kalle Hammarin mukaan joustomarkkinoiden vaatimaan tiedonvaihtoon on olemassa jo teknisiä ratkaisuja, mutta markkinoiden pelisääntöihin tarvitaan selkeyttä.

– Jouston ja sen vaatiman tiedonvaihdon mahdollistavat työkalut ovat olleet pitkään tapetilla kysyntäjouston ja säätösähkömarkkinoiden kautta. Niin jouston toteuttamiseen kuin markkinapaikoille liittymiseen on olemassa tehokkaita laitteita ja järjestelmiä. Markkinoiden rakenne vaatii kuitenkin vielä kehittämistä, jotta myös kaupallinen näkökulma saadaan selkeytettyä. Joustomarkkinoille liittyminen pitää olla helppoa ja tilaisuudessa keskusteltu joustorekisteri voisi olla hyvä ratkaisu perustietojen jakoon.

Hammar painottaa, että joustomarkkinat ovat erittäin haastava kokonaisuus ja mahdolliset muutokset vaikuttavat laajasti eri sähkömarkkinaosapuoliin ja sähkönkäyttäjiin.

– Siksi tällaiset tilaisuudet, joissa jaetaan tietoa ja haetaan yhdessä ratkaisuja ovat tärkeitä.

Investoitavuus parantumassa

Hammarin mukaan joustomarkkinan lainsäädännölliset lähtökohdat alkavat vihdoin muotoutua.

– Tulossa olevat isot kansalliset ja Euroopan tason muutokset sekä päätökset luovat rungon, jonka mukaan markkinat muotoutuvat. Kun toimintaympäristö selkeytyy, samalla syntyy investointiympäristö.

– Toimijat voivat nähdä pidemmälle, mihin ollaan menossa ja lähteä rohkeammin mukaan kehitystyöhön. Joustomarkkinan kehittämisessä ei luoda pelkästään uusia prosesseja, vaan se vaatii investointeja esimerkiksi markkinaosapuolten tietojärjestelmiin ja joustolaitteisiin loppuasiakkaan päässä, Hammar pohtii.

Joustomarkkinoiden kehitys projektina

Yksi haaste joustomarkkinoiden kehittämisessä on kokonaisuuden hahmottaminen. Hansen Technologiesin energialiiketoiminnan konsultti Leena Sivill esitteli työpajassa mallia, jossa kehitystyö on puettu projektiksi.

– Pyrin kuvaamaan projektina sen, mitä vaiheita tarvittaisiin joustomarkkinan toteuttamiseksi, Sivill kertoo.

Sivillin mallissa joustomarkkinoiden toteuttaminen alkaisi tuotesuunnittelusta, jossa määritellään tekniset ja kaupalliset vaatimukset uusille joustotuotteille.

– Sen jälkeen kirjoitetaan markkinasäännöt joustomarkkinoille ja uusille tuotteille. Sitten määritellään niihin kuuluvat liiketoimintaprosessit, tiedonvaihto ja IT-arkkitehtuuri. Seuraavaksi laaditaan markkinapaikat mahdollistava regulaatio ja sopimukset. Viimeisenä perustetaan markkinapaikat, jonka jälkeen kysyntä ja tarjonta järjestäytyvät markkinapaikoille itsenäisesti, Sivill tiivistää.

Hidas ja haastava muutos

Sivillin mukaan esitys herätti keskustelua siitä, että yhden suuren muutoksen sijaan joustomarkkinan kehittäminen tapahtunee askeleittain tarpeiden mukaan.

– Toinen kommentti oli se, että muutoksen läpivieminen tulee olemaan haastavaa, sillä mukana on valtavasti eri sidosryhmiä erilaisine intresseineen, Sivill kertoo.

Myös Sivillin mielestä Fingridin järjestämä työpaja oli esimerkki siitä yhteistyöstä, mitä joustomarkkinoiden kehittämisessä tarvitaan lisää.

Ajatukset joustomarkkinasta kirkastumassa 

Risto Lindroosin mukaan työpajasta jäi kuva, että Fingrid on joustomarkkinan kehittämisessä oikealla polulla.

– Ne ajatukset, mitä olemme heittäneet sidosryhmille, saivat vahvistusta. Moni osallistujista kaipasi jonkinlaista yhteistä suunnitelmaa markkinoiden kehittämiseen kansallisella tasolla. Toisaalta puhuttiin siitä, että pitää vain uskaltaa kokeilla. Nämä näkökulmat eivät sulje pois toisiaan: on hyvä olla johdonmukainen lähestymistapa, mutta toisaalta pitää vain lähteä rohkeasti kokeilemaan uutta.

– Puheenvuoroista ja keskusteluista jäi sellainen tuntuma, että kaikki suurin piirtein ymmärtävät mihin suuntaan tässä kehitystyössä pitäisi mennä. Se lienee tärkeintä, Lindroos pohtii.

Työpajassa nousseita ajatuksia on Lindroosin mukaan tarkoitus tiivistää konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *