Search
Close this search box.

Uusi reservimarkkinapaikka käyttöön: tavoitteena sähköjärjestelmän tehokkaampi tasapainotus

Jaa
Uusi energiamarkkinapaikka tarjoaa reservitoimijoille ja tasevastaaville entistä reaaliaikaisemman aFRR-reservin markkinapaikan Suomessa sekä uusia mahdollisuuksia optimoida tarjontaa. Se myös tehostaa sähköjärjestelmän tasapainotusta, jossa työssä reserveillä on alati tärkeämpi rooli.

Tätä vuotta on kutsuttu sähkömarkkinoiden supervuodeksi. Monia pitkään valmisteltuja merkittäviä uudistuksia ollaan ottamassa käyttöön niin kansallisesti, yhteispohjoismaisesti kuin Euroopan sähkömarkkinoilla.

Supervuoden käynnistää toukokuun lopulla uusi reservimarkkinapaikka, aFRR-energiamarkkina.

aFRR- eli automaattisen taajuudenpalautusreservin energiamarkkina tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kaupankäyntiin aiempaa lähempänä energian käyttöhetkeä; 25 minuuttia ennen sen käyttöä. Tähän saakka aFRR-reservillä on ollut vain kapasiteettimarkkina, jonne reservi on pitänyt tarjota jo edellisenä päivänä.

Energiamarkkinoilla reservin tilaukset jaetaan aktivointikustannusten mukaan ja korvaus maksetaan aktivoituneesta energiasta. Fingrid määrittelee sen, paljonko reservejä kulloinkin tarvitaan varmistamaan sähköjärjestelmän tasapainoa ja jakaa reservit kustannustehokkaasti aina edullisimmille tarjouksille.

Uuden aFRR-energiamarkkinapaikan tulo on merkittävä muutos myös tasevastaavalle, joka tasapainottaa tasesähköllä asiakasyhtiöiden sähkön tuotannon ja hankinnan sekä sähkön käytön ja toimitusten erotuksen. Uudistuksen myötä tasepoikkeaman – taseessa olevan sähkön tuotannon, hankinnan, kulutuksen ja myynnin välisen poikkeaman – hinnoittelu muuttuu. Jatkossa aFRR-reservin hinta otetaan mukaan tasepoikkeaman hintaan, mikäli se on mFRR-reserviä korkeampi.

”Tasepoikkeamien kustannuksia ennakoidessaan tasevastaavan tulee siis jatkossa seurata myös aFRR-reservin hintaa. Skenaarioidemme mukaan aFRR tulee määrittämään tasepoikkeaman hinnan noin viidenneksen ajasta. aFRR- ja mFRR-energian hintoja verrataan toisiinsa, ja tasepoikkeaman hinnan määrittää kalliimpi. Määräävän säätösuunnan määrittely ei kuitenkaan muutu nykyisestä”, Fingridin erikoisasiantuntija Tuomas Mattila sanoo. 

Riittävästä tarjonnasta hyötyvät kaikki sähkön käyttäjät

Tällä hetkellä aFRR-markkinoilla on erityisesti vesivoimaa, mutta lisää tuotantomuotoja on tulossa ja lisää myös tarvitaan.

”aFRR-reservi sopii erinomaisesti myös tuulivoimalle”, kertoo erikoisasiantuntija Tuomas Mattila Fingridistä.

”Uuden markkinapaikan myötä aFRR-reservi sopii erinomaisesti myös tuulivoimalle. Mahdollisuus jättää energiatarjouksia lähellä käyttöhetkeä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tuulivoima pystyy aiempaa paremmin tarjoamaan säätökykyistä kapasiteettiaan reserviksi. aFRR sopii myös sähkövarastoille ja niille sähkökattiloille, joissa itse kattilan sähkönkäyttöprosessi on joustava”, Mattila kertoo. 

Sähköjärjestelmän ylläpidon näkökulmasta onkin erittäin hyvä ja toivottavaa, että reservimarkkinoilla on laaja kirjo erilaisia markkinatoimijoita. Markkinatilanne vaihtelee esimerkiksi sähkön hinnan, tuulisuuden, aurinkoisuuden ja vesitilanteen mukaan, joten samalla vaihtelee myös säätökykyisten resurssien valikoima. Fingrid ottaa käyttöön aina edullisimman reservitarjouksen, ja kilpailu reservitoimittajien ja eri teknologioiden välillä lisää markkinan tehokkuutta.

Markkinapaikka laajenee syksyllä kansallisesta eurooppalaiseen

Kansallisen aFRR-energiamarkkinan käyttöönotto on yksi askel eteenpäin pohjoismaisen tasehallintahankkeen markkinamuutoksissa.

Tarkka käyttöönottopäivä on 12.6.2024. Kansallisten markkinoiden laajennus on tiedossa syksyllä, jolloin otetaan käyttöön eurooppalainen aFRR-energiamarkkinapaikka PICASSO. Se tarjoaa reservitoimijoille lisää kilpailua ja mahdollisuuksia, sillä rajat ylittävällä markkinapaikalla reservit aktivoidaan siellä, missä se on kustannustehokkainta.

Tarjoukset jätetään jatkossakin Fingridille, joten sen suhteen toimintaan ei tule syksyllä muutosta.

aFRR on signaaliohjattu reservi

aFRR on signaaliohjattu reservi, mikä tarkoittaa sitä, että toimija säätää kulutustaan tai tuotantoaan Fingridistä tulevan aktivointisignaalin mukaan, joko ylös tai alas, kulloisenkin markkinatilanteen tarpeisiin. Säätötarve voi vaihdella useita kertoja tunnin sisään.

Yli puolet aktivoinneista on koskenut alassäätöä eli tuotannon vähentämistä tai kulutuksen lisäämistä. Pohjoismaissa taajuus on siten ollut keskimäärin useammin hieman yli 50,0 Hz. Ylössäädössä puolestaan lisätään tuotantoa tai vähennetään kulutusta.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *