Valppaana energiamarkkinan murroksessa

Fingridin strategiset hankkeet vahvistavat yhtiön tavoitetta pysyä ketteränä energiamarkkinoiden murroksessa ja taata luotettavasti sähköjärjestelmän toimivuus. Uusilla, nopeilla 5–10 vuoden aikaikkunan investointiloikilla Fingrid haluaa tarttua ennakoivasti maapallon puhdistamisprojektin haasteisiin.

Fingridin strategiakysymyksiin vastasivat (vas.)HRD-asiantuntija Riina Korpi, johtava asiantuntija Risto Lindroos, sähkömarkkinoista vastaava johtaja Asta Sihvonen-Punkka ja talousjohtaja Jan Montell.

Strategiset hankkeet ovat luonteeltaan sekä yleislinjauksia että käytännön toimenpiteitä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen korostaa hankkeiden tasavertaista painoarvoa.
– Muutoshankkeet kulkevat kehitysorientoituneen jatkuvan parantamisen strategiamme rinnalla. Fingridin johtamisen pohjana on vankka tasapaino, jossa taloutta, sisäisiä prosesseja, henkilöstöä ja osaamista johdetaan tasavertaisesti, Ruusunen sanoo.
Ilmastonmuutos paineistaa energia-alaa uudistumaan.

– Monopolina meillä on yhteiskunnallinen vastuu pitää yllä ja kehittää energiamarkkinoiden infrastruktuuria, jotta sähköjärjestelmä toimii varmasti myös hajautetun energiatuotannon yleistyessä, Ruusunen jatkaa.

Strategisten hankkeiden läpivienti on Fingridille myös sisäisesti merkittävä oppimistaival.
– Hankkeet ovat luonteeltaan keskinäisriippuvaisia, jolloin eri asiantuntijoiden ja tiimien kiinteä yhteistyö on olennaista. Organisaatiomme purkaa sisäisiä siiloja ja vahvistaa tiimityötä. Strategiset hankkeet tuovat osaamisemme tehokkaammin näkyväksi niin talon sisällä kuin asiakkaiden ja sidosryhmien piirissä.

Pohjoismaiset reaaliaikamarkkinat ennakoivat tulevaa

Pohjoismaisten reaaliaikamarkkinoiden kehittämishanke on harppaus kohti uudistuvaa sähköjärjestelmää, kun vaihtoehtoisen energiatuotannon määrä kasvaa ja säädettävän sähköntuotannon osuus vähenee. Tavoitteena on, että markkinatoimijat voivat jatkossa osallistua nykyistä enemmän sähköjärjestelmän tasapainotukseen ja käydä kauppaa myös lähellä reaaliaikaa.
– Kehitämme yhdessä pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa yhteistä tasehallintamallia, joka varmistaa tuotannon ja kulutuksen tasapainon uudistuvassa sähköjärjestelmässä. Fysiikka ja markkinat on pidettävä käsi kädessä. Ne eivät voi erkaantua toisistaan, johtaja Asta Sihvonen-Punkka sanoo.

Uusiutuvien energiamuotojen yleistyessä sähköntuotannon säästä riippuva vaihtelu kasvaa ja säätökyky vähenee, mikä tuo paineita myös kaupankäynnin periaatteisiin. Sähkökaupassa siirrytään tunnin markkina-aikajaksosta 15 minuuttiin, mikä huomioi tehokkaammin aurinko- ja tuulivoiman nopeat tehovaihtelut ja antaa hintasignaalin sähkön kulutuksen joustolle. Varttiin siirtymistä kirittää myös eurooppalainen lainsäädäntö.

Pohjoismaisten markkinoiden kehittämisen rinnalla otetaan askelia kohti eurooppalaisia säätösähkön yhteismarkkinoita, joilla käydään kauppaa eurooppalaisilla markkinapaikoilla 2020-luvulla.
– Haluamme herätellä sidosryhmiämme pohtimaan sähkömarkkinoiden muutostarpeita ja ottaa heidät mukaan kehitystyöhön. Haluamme myös testata uusia markkinoita hyödyttäviä ratkaisuja. Näin olemme tehneet esimerkiksi reservimarkkinoiden aggregointimalleja ja säätösähkön hinnan julkaisua koskevissa piloteissa. Saatujen kokemusten perusteella testattuja ratkaisuja on otettu käyttöön, hän sanoo. •