Search
Close this search box.

Virtuaalinen voimajohto kulkee maisemassa

Jaa
Voimalinjan rakentaminen on pitkä prosessi, joka näkyy ensiksi kartalla ja vasta useamman vuoden kuluttua valmiina maisemassa. Tulevat voimajohtoalueet pystytään nykyään esittelemään maanomistajille ja yhteistyökumppaneille 3D-mallinnuksen avulla.

Erilaisten rakenteiden oikeaa tulevaisuutta on mahdollista esitellä 3D-malleilla, jotka ovat kolmiulotteisia havainnekuvia valitusta paikasta. Fingrid pilotoi parhaillaan kyseistä teknologiaa Oulusta Lappeenrantaan kulkevan Järvilinja-hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa. 3D-virtuaalimalli antaa visuaalisemman kuvan tulevasta voimajohdosta kuin pelkkä viiva kartalla.

– 3D-mallissa voimajohtopylväät sijoitetaan virtuaaliympäristöön, joka on elävöitetty keinotekoisilla elementeillä. Näitä yhdistelemällä saadaan aikaan pelinomainen virtuaalimaailma, jossa oikealla korkeudella sijaitsevia voimajohtoja ja pylväitä pystytään tarkastelemaan esimerkiksi lähimpien kiinteistöjen pihalta, kertoo Fingridin erikoisasiantuntija Pasi Turunen.

Pylväspaikkojen osalta 3D-virtuaalimalli ei täysin vastaa todellista lopputulosta, sillä mallinnus tapahtuu ennen yleissuunnittelun alkamista. Pylväiden lopulliseen sijaintiin vaikuttaa maaperä sekä joukko teknisiä asioita, joita ei mallinnusvaiheessa täysin tiedetä. Mallinnuksen lopputuloksella pyritään kuitenkin luomaan tulevasta voimajohdosta mahdollisimman realistinen näkymä.

Pohjana pelimaailman ratkaisut

Mallinnuksen tekeminen vaatii lukuisia työtunteja, mutta se ei edellytä maastoon menemistä. Tietokoneilla tuotettavat 3D-virtuaalimallit perustuvat Maanmittauslaitoksen yleisesti saatavilla olevaan kartta-aineistoon. Virtuaalimallin rakentamisessa käytetään Unreal Engine 4 -pelimoottoria, jonka luomassa virtuaalimaailmassa kerätyt aineistot esitetään.

3D tuo voimajohtohankkeisiin uutta maisemallista näkökulmaa. Sitä on tarkoitus hyödyntää hankkeen suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioimisessa sekä siihen liittyvissä yleisötilaisuuksissa. 3D-materiaalia nähdään tulevaisuudessa myös Fingridin verkkosivustolla, missä on mahdollista esitellä voimajohdon tärkeimpiä paikkoja lyhyiden videoiden muodossa.

– Voimajohdon noin 300 kilometrin matkalta syntyy paljon 3D-aineistoa, joten sen jakaminen kokonaan alkuperäisessä formaatissaan on haasteellista. 3D-virtuaalimallien hyödyntäminen on meillä kuitenkin vasta alullaan, joten näitä asioita pohditaan kokemusten karttuessa. Laajemmin saatavilla olevat 3D-aineistot voisivat olla esimerkiksi maisemallisesti tärkeät kohteet sekä tiheästi asutut alueet, arvioi Turunen.

Datan avulla löytyvät parhaat pylväspaikat

Maaperän rakennettavuuden selvittämisessä käytetään apuna tietoaineistoja, joiden pohjalta laaditaan maaperäselvitys. Uusien sähköisten aineistojen ansiosta pylväspaikkojen maaperästä pystytään muodostamaan entistä tarkempi arvio.

Maaperän rakennettavuudella on suuri merkitys voimalinjojen pylväille. Kosteat ja pehmeät suot sekä saviperäiset maastot ovat epäsuotuisia paikkoja vankan perustuksen tekemiseen. Sen sijaan kallio ja moreeni ovat pääsääntöisesti ihanteellisia pylväiden pystytyspaikkoja.

Heikkolaatuista maaperää tulee toisinaan vastaan siinä vaiheessa, kun linjan sijainti on jo päätetty. Jokainen tällainen tilanne ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Yhtenä vaihtoehtona välttää huono pylväspaikka on sen siirtäminen linjan suuntaisesti.

Maaperän rakennettavuuden selvittämistä on mahdotonta tehdä silmämääräisesti, sillä näin ei päästä perille maaperän pintakerroksen paksuudesta. Siksi arvioinnin apuna käytetään tietoaineistoja, joiden pohjalta laaditaan maaperäselvitys. Viime vuosina näitä sähköisiä aineistoja on tullut enemmän yleiseen käyttöön. Niiden avulla Fingrid pystyy muodostamaan tarkemman käsityksen pylväspaikkojen maaperästä.

Maaperätieto helpottaa pylvästeiden reittisuunnittelua

Tietokoneohjelmat kykenevät vaivattomasti käsittelemään suuriakin aineistomassoja hyvien pylväspaikkojen löytämiseksi. Tällaista laajennettua maaperäselvittämisen mallia pilotoidaan parhaillaan Fingridin Järvilinja-hankkeessa.

Tarkemmasta maaperätiedosta on hyötyä hankkeen yleissuunnittelussa ja rakennusaikaisessa urakoinnissa. Sen avulla esimerkiksi pylvästeiden reitit pystytään suunnittelemaan etukäteen niin, että ne kestävät mahdollisimman hyvin raskaiden nosturikoneiden painon.

– Nykyaineistot mahdollistavat paremmat suunnitteluratkaisut ja tulevien rakennuskustannusten ennakoinnin. Sen lisäksi jokaisella pylväspaikalla tehdään edelleen tarkka ja paikan päällä toteutettava maaperätutkimus, jonka pohjalta laaditaan pylvään perustussuunnitelma, täydentää Fingridin erikoisasiantuntija Pasi Saari.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *