Ilmastolliset tekijät kuten jäätävä myrsky, johdoille kertyvä huurrekuorma tai piilevät viat sekä pylväisiin törmäämiset voivat kaataa voimajohtopylväitä. Kantaverkosta vastaavan Fingridin perustehtävä on toimittaa asiakkaille ja yhteiskunnalle varmaa häiriötöntä sähköä.

– Kantaverkko on Suomen selkäranka ja toimivan yhteiskunnan edellytys. Fingridillä tehtävämme on pitää sähköverkko toimintavarmana ja hyvässä kunnossa, Fingridin voimajohtojen kunnonhallintapäällikkö Mikko Jalonen kertoo.

Voimajohtovikojen vähäisyyden johdosta kantaverkkoon kohdistuvista laajemmista vikatilanteista saadaan harvoin käytännön harjoitusta. Jotta niin pienten kuin suurtenkin vikojen korjaukseen ollaan riittävästi valmistautuneita, Fingrid järjestää tasaisin väliajoin viankorjausharjoituksia työntekijöilleen ja palvelutoimittajilleen.

– Varmistamme, että uudet henkilöt tietävät, miten näissä viankorjaustilanteissa tulee toimia ja jo aiemmissa koulutuksissa käyneet henkilöt saavat päivitettyä osaamisensa. Viime kädessä viankorjaus on yhteistyötä, Jalonen sanoo.

Usean päivän viankorjausharjoituksia järjestetään kerran kolmessa vuodessa, aina palveluntarjoajien ensimmäisen sopimusvuoden aikana. Sen lisäksi Fingrid organisoi vuosittain pienempiä voimajohtoihin liittyviä harjoituksia ja kehittää jatkuvasti yhteistyötä eri toimijoiden välillä – niin Suomessa kuin Pohjoismaissa.

Voimajohtoihin liittyvien harjoitusten lisäksi järjestetään vuosittain muita häiriöiden hallintaan liittyviä harjoituksia.

Porvoossa järjestettiin viime vuosien laajin voimajohtojen viankorjausharjoitus

Fingrid järjesti Porvoossa 19.–20.10. harjoituksen, johon osallistui reilu 60 henkilöä.

Harjoituksessa käytiin läpi erilaisia vikaskenaarioita, joita ratkottiin ryhmissä.

Voimajohtopylväiden vaurioituessa on muun muassa varauduttava alueen suojaukseen, raivaukseen, pylvään rakenteiden korjaamiseen tai uuden pylvään pystytykseen.

Osana viankorjausharjoitusta Anttilan sähköaseman viereen pystytettiin 32-metrinen kapean paikan viankorjauspylväs ja 54-metrinen pylväs, jota käytetään tarvittaessa esimerkiksi vesistöjen rannoilla.

– Viankorjausharjoituksissa opimme paikallistamaan ja korjaamaan viat mahdollisimman nopeasti, että häiriön kesto pysyisi mahdollisimman lyhyenä ja häiriön vaikutukset mahdollisimman vähäisinä, Jalonen sanoo.

Yhteiskunnan sähköistyminen lisää varautumistarvetta entisestään

Yhteiskunta sähköistyy kiihtyvällä tahdilla ja Suomeen syntyy uutta sähköntuotantoa, kuten perinteisiä tuotantomuotoja vaikeammin säädettävää tuulivoimaa. Lisäksi ilmastolliset ääri-ilmiöt yleistyvät paikallisesti.

– Näiden seikkojen vuoksi korostuu se, että sähköä on saatava siirrettyä häiriöttä. On yhä tärkeämpää, että teemme ennakoivaa kunnossapitoa ja huoltoa mutta myös varaudumme erilaisiin uhkatilanteisiin entistä paremmin, Jalonen summaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *