Venäjän silmitön hyökkäyssota Ukrainassa järisyttää Eurooppaa ja koko maailmaa. Lyhyessä ajassa moni asia, joka vielä viikko sitten tuntui mahdottomalta, onkin muuttunut mahdolliseksi niin hyvässä kuin pahassa. Ukrainalaisten käydessä urhoollista puolustustaistelua EU on osoittanut toimissaan hämmästyttävää yhtenäisyyttä, nopeutta ja lujuutta. Myös energiasektorilla isot asiat ovat liikkeessä.
Energiamurroksen myötä kantaverkon ja koko energiajärjestelmän on varauduttava uusiutuvien energiamuotojen tuotantomäärien vaihteluun. Akut tarjoavat mahdollisuuksia nopeaan ja tarkkaan tuotannon ja kulutuksen tasaukseen.
Elämme kahdessa maailmassa. Toinen on fyysinen maailma ja toinen on ihmisen luoma teknologiaan pohjautuva digitaalinen maailma. Edellisessä olemme tottuneet elämään läpi ihmiskunnan historian, mutta digitaalinen maailma on meille vielä varsin uusi, kirjoittaa Jarno Limnéll.
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen uskoo monipuolisen ja markkinaehtoisen energiajärjestelmän olevan tehokkain toimintamalli Euroopan kestävän kasvun taloudelle. Uusien energialähteiden investointituet ovat perusteltuja niiden tuotannon alkuvaiheessa, mutta pidemmällä aikavälillä yhteiskunnan tukeman energian tulisi löytää kilpailuasemansa markkinoilla kysynnän keinoin.
Suomen onnistuminen omissa ilmastotavoitteissaan riippuu suuresti myös naapurimaiden tekemisistä ja tekemättä jättämisistä, kirjoittaa toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
Menneenä talvena on otettu käyttöön todennäköisyyspohjaiseen simulaatioon perustuva menetelmä, jota on hyödynnetty jo aiemmin pidemmän aikavälin tehonriittävyystarkasteluissa.
Sähkönsiirron kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa alustaa puhtaalle sähköjärjestelmälle, jotta uusiutuva energia siirtyy sujuvasti kansalaisten ja teollisuuden ulottuville. Tehtävä on mitä vastuullisin ja niin on myös tapamme toimia.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 7.3.2020.
Kun kansainväliset ilmastosopimukset ohjaavat etsimään keinoja hiilidioksidipäästöjen minimoimiseen, on sähköntuotannosta vapautuvan hiilidioksidin määrä monia tahoja kiinnostava tieto.
Nopea taajuusreservi FFR (Fast Frequency Reserve) on keväällä 2020 käyttöön tuleva pohjoismainen reservituote.
90 vuoden ajan Suomen kantaverkko on kasvanut ja vahvistunut, mutta myös kehittynyt voimakkaasti. Uudet innovaatiot ovat parantaneet suuresti sekä siirtokykyä että käyttövarmuutta. Varsinkin viime vuosikymmeninä kehittynyt teknologia ja modernit menetelmät ovat tuoneet merkittävää hyötyä koko kansantaloudelle sekä sujuvoittaneet toimintaa monin tavoin.
