Työnä ilmastonmuutoksen torjuminen

Fingridin voimajärjestelmän käytön kehityspäällikkö Jonne Jäppisen työssä ilmastonmuutos on ollut jo monta vuotta konkreettisesti läsnä.

Miten ilmastonmuutos näkyy työssäsi?

Sähköjärjestelmän mukauttaminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi on työssäni ykkösjuttu. Se on iso muutos, joka ollut muutaman vuoden käynnissä ja vauhti tulee vain kiihtymään. Energia-ala on toimenpiteineen etujoukoissa torjumassa ilmastonmuutosta.

Muutos vihreämpään sähköön näkyy jo suomalaisessa sähköjärjestelmässä. Esimerkiksi hiilivoimalaitoksia ei ole enää kovin montaa. Tilanne on hyvin erilainen kuin 10 vuotta sitten. Viime vuonna tuulivoiman sähköntuotanto ylitti ensimmäistä kertaa hiilivoiman tuotannon. Sähköntuotantomme on Pohjoismaissa ajankohdasta riippuen jo 80–90 prosenttisesti CO2-vapaata. Nyt hienosäädetään sitä loppuosaa.

Mikä on suurin haaste työssäsi ja miten sen voisi ratkaista?

Vanhassa mallissa voimalaitokset säätivät tehonsa sähkönkulutuksen mukaan: hiiltä meni koneeseen sen verran, että ulos saatiin tarpeeksi energiaa. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimalle ei voi naputella ohjetehoja. Tämä joustavuushaaste pitäisi ratkaista. Puhutaan vähän vitsikkäästi, että sähkö on ”tuoretuote”, sitä pitää tuottaa koko ajan kysyntää vastaava määrä.

Akkuteknologia on osa ratkaisua. Meillä on järjestelmässä jo pienempiä akkuja, mutta myös isot akut ovat tuloillaan. Niitä rakennetaan jo maailmalla. Esimerkiksi Tesla teki Australiaan 100 megawatin akun.

Myös kulutuksen säätäminen tuotannon mukaan on mahdollisuus. Kun tuulee kovaa, sähkönhinta on alhaalla. Esimerkiksi Aapeli-myrskyssä oli jotain positiivistakin. Silloin sähköä sai erittäin halvalla. Se, että kuluttaja tai yritys pystyvät seuramaan sähkönhintaa ja hyödyntämään halvat tunnit, on myös järjestelmän kannalta hyvä. Meidän pitää kehittää palveluita, joiden avulla kuluttajat ja yritykset voivat osallistua markkinoille – toimia fiksusti ja saada siitä myös kustannushyötyä.

 

Digitalisaatio apuna ja haasteena

Digitalisoidut prosessit muokkaavat työn luonnetta, korvaavat ihmistyövoimaa yksinkertaisissa rutiineissa ja mahdollistavat uusia palveluita. Fingridin ICT-johtaja Kari Suomisen mukaan sähköjärjestelmän digitalisoinnissa on menossa kaksi suurta muutosta.

Mistä isoista muutoksista on kyse?

Pari vuotta sitten moni ihmetteli, että mikä ihmeen digitalisaatio. Nyt se koskee kaikkia liiketoiminnan osa-alueita. Alalla puhutaan ekosysteemiajattelusta ja alustataloudesta, eli sen sijaan että jokaisella yksiköllä olisi omat ratkaisunsa, rakennamme yhteisiä digitaalisia alustoja ja niiden päälle palveluita. Toisekseen digitalisaation avulla mahdollistetaan puhtaan energian tehokas hyödyntäminen.

Miten muutokset näkyvät käytännössä?

Fingridin digitaaliset palvelualustat Oma Fingrid ja datahub ovat hyviä esimerkkejä. Datahub on digitaalinen palvelualusta, johon keskitetään kaikki käyttötieto tukemaan vähittäismarkkinaprosesseja. Nämä digitaaliset palvelualustat voivat toimia avoimien rajapintojen kautta osana älyverkkoa, jonka avulla muun muassa mahdollistetaan nopeiden joustoresurssien hyödyntäminen ja tehotasapainon säilyttäminen, kun järjestelmään tulee lähivuosina paljon tuuli- ja aurinkosähköä.

Toinen hyvä esimerkki liiketoiminnan tehostamisesta on sähköasemien digitalisointi. Testasimme sitä viime vuonna yhdellä sähköasemalla ja tämän vuoden aikana digitalisoidaan kahdeksan sähköasemaa. Käytännössä sähköasemalle viedään satoja antureita, jotka mittaavat asioita kuten ääntä, lämpöä ja painetta. Datan avulla pystymme arvioimaan sähköaseman tilaa ja kuntoa. Tulevaisuudessa sähköasemalle mennään ainoastaan, kun siihen on oikea tarve. Esimerkiksi tunnistetaan, että joku komponentti on vikaantumassa.

Mitä haasteita digitalisaatioon liittyy?

Datan määrä on valtava ja kasvaa koko ajan. Haasteena on datan laatu ja miten dataa käsitellään ja visualisoidaan niin, että siitä pystytään tunnistamaan oleelliset poikkeamat. Ratkaisujakin on onneksi jo olemassa. Data voidaan esimerkiksi visualisoida kartan päälle ja käyttää punaista väriä indikaationa siitä, että siellä on jotain, mihin pitää puuttua.

Myös kyberuhat on pidettävä mielessä, kun muutoksia tehdään rytinällä. Käyttöoikeuksien hallinnan on oltava kunnossa, ettei data livahda sellaiselle osapuolelle, jolla ei ole siihen oikeutta. Datahub-hankkeen yhteydessä olemme keskustelleet paljon sidosryhmien kanssa yhteisistä vaatimuksista ja tietoturvasta. Kaikki kyllä tiedostavat nämä asiat.

 

Megatrendit tuntuvat myös kantaverkkokeskuksessa

Megatrendien kuten digitalisaation ja globalisaation vaikutukset tuntuvat Fingridin kantaverkkokeskuksen valvomopäällikkö Jari Siltalan mukaan jo valvomon arjessa ja lisää isoja muutoksia on pian luvassa.

Työhön on tullut entistä enemmän suomalaisen ja pohjoismaisen näkökulman lisäksi myös eurooppalaista näkökulmaa, esimerkiksi eurooppalaisten verkkokoodien myötä. Tulevia isoja muutoksia ovat siirtyminen tunnin taseselvityksestä 15 minuutin taseselvitysjaksoon ja pohjoiseurooppalaiseen tasehallintamalliin.

Valvomoa ajatellen tarjolla olevan tiedon määrä on kasvanut hurjasti ja kasvaa jatkossakin. Yksi haaste on, miten tietoa hallitaan ja tiivistetään operaattoriraukan näkymään sillä tavalla, että hän löytää siitä olennaisen ja osaa tehdä oikeat johtopäätökset. Toinen haaste on, miten tietoliikenneyhteydet ja järjestelmät pysyvät mukana lisääntyvän tiedon määrässä.

Miten tietoturvan korostuminen näkyy valvomotyössä?

Tietoturva on ehdoton edellytys, tosin valitettavasti se välillä näkyy myös erilaisina lieveilmiöinä. Käytännöt muuttuvat haastavammiksi ja tietojärjestelmien toiminnassa on kankeutta, joskus jopa häiriöitä.

 

Huoltovarmuus koetuksella?

Megatrendit aiheuttavat haasteita myös huoltovarmuudelle. Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamiehen Petri Niemisen mukaan yhteiskunnan kehittyessä sähköriippuvaisemmaksi sähkön saannin takaamisen merkitys myös häiriötilanteissa ja  poikkeusoloissa kasvaa.

Miten siirtyminen vihreämpään energiajärjestelmään vaikuttaa huoltovarmuuteen?

Suuri haaste on, miten uusien uusiutuvien energiamuotojen tuottama sähkö voidaan varastoida niin, että se takaa huoltovarmuuden. Sähkön varastoiminen akkuun kehittyy, mutta tällä hetkellä se on vielä aika kallista. Yhtä kunnariratkaisua ei tule löytymään. Ydinajatus kuitenkin on, että uusiutuvilla tuotettu sähkö varastoidaan toiseen muotoon, nestemäiseen tai kaasumaiseen muotoon – esimerkiksi vedyksi.

Miten muuten megatrendit näkyvät huoltovarmuustyössä?

Viime vuosina materiaalisen varautumisen rinnalle on entistä enemmän tullut järjestelmätason varautumista ja vahvistamista. Yhteiskunnan kannalta kriittisten järjestelmien, kuten sähköntuotanto- ja siirtojärjestelmien tulisi olla mahdollisimman vankkoja. Selvittelyn, koulutuksen ja harjoittelun myötä pyrimme viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa rakentamaan järjestelmät sellaisiksi, että ne eivät kovin helposti kaatuisi, ja jos ne kaatuvat, ne saadaan palautettua mahdollisimman nopeasti ja pienin tappioin.

Huoltovarmuusnäkökulma on tärkeää pitää mielessä, kun toimintaa tehostetaan tai esimerkiksi digitalisoidaan. Toivoisin, ettei kaikkea mietitä aina pelkän organisaation tehokkuuden kannalta hyvänä aikana, vaan mukaan mahtuisi myös varautumissuunnittelua. Sähkön siirto- ja jakelualalla sähkömarkkinalaki määrää varautumissuunnitelman pakolliseksi, mutta muilla se on enemmän  vapaaehtoista.

 

Vastuullisuus ja nettovaikutukset kiinnostavat sidosryhmiä

Fingridin yritysvastuun kehityspäällikkö Satu Vuorikosken mukaan muiden megatrendeihin liittyvien muutosodotusten ohella liiketoiminnan vastuullisuus ja nettovaikutukset kiinnostavat yhä enemmän ja yhä useampia sidosryhmiä, kuten sijoittajia. Vastuullisuuden varmistaminen globaalissa toimintaympäristössä vaatii taitoa ja yhteistyötä.

Mitä vastuullisuuden varmistaminen tarkoittaa globalisoituvassa maailmassa?

Globalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia tavaroiden, palveluiden ja rahoituksen hankintaan. Hankintaketjut voivat olla pitkiä. Yrityksiltä odotetaan vastuullisten toimintatapojen varmistamista koko ketjussa sekä avoimuutta vastuullisuudesta viestiessä. Yhtälailla kuin Suomessa myös globaalissa toimintaympäristössä on varmistettava, että hankitut tavarat on valmistettu turvallisissa työoloissa ja inhimillisillä, reiluilla työehdoilla sekä ympäristöä kunnioittaen. Sen varmistamiseksi on ymmärrettävä eri kulttuureja, kieliä ja lainsäädäntöä.

Miten Fingrid varmistaa vastuullisuuden hankinnoissaan?

Jo yhteistyötä suunnitellessa Fingrid tuo esiin vastuullisuusvaatimuksensa, jotka tulevat sitovina mukaan sopimuksiin. Vaatimusten toteutumista varmistetaan kolmannen osapuolen avulla auditoinneissa, jolloin saattaa tulla epäkohtia esiin. Tavoitteena on ensisijaisesti yhteistyön jatkaminen ja epäkohtien korjaaminen. Korjattavat asiat saattavat olla esimerkiksi puutteita tehtaan paloilmoitusjärjestelmässä tai hätäpoistumistien järjestämisessä.

Vastuullisuuden lisäksi yritysten nettovaikutukset kiinnostavat sidosryhmiä. Mitä ne ovat ja miten niitä voidaan laskea?

Nettovaikutuksilla tarkoitetaan hyviä tai huonoja kokonaisvaikutuksia, joita yrityksen liiketoiminnalla on ympäristölle ja yhteiskunnalle. Teimme viime vuonna harjoituslaskelman yhdessä nettovaikutuksien analysoimiseen erikoistuneen Upright-yrityksen kanssa. Selvityksessä liiketoiminnan vaikutuksia tarkasteltiin neljällä osa-alueella: ympäristö, terveys, yhteiskunta ja tieto. Kaikki vaikutukset yhteismitallistettiin, jotta niitä voitiin vertailla. Analyysin perusteella Fingridin liiketoiminnalla on moninkertainen myönteinen vaikutus ilmastoon ja yhteiskuntaan. Uprightin laskelma auttoi meitä ymmärtämään toimintamme kokonaisvaikutuksia paremmin ja toivottavasti myös viestimään niistä konkreettisemmin sidosryhmillemme.