Kantaverkkoa suunnitellaan aina kokonaisuutena, tulevaisuutta ajatellen. Koko kantaverkko on 14 400 kilometriä pitkä, ja tänä vuonna yleissuunnitteluvaiheessa on 600 kilometriä uusia voimajohtoja, mikä on ennätysmäärä Fingridin toiminta-ajalta. Hankkeet etenevät rakennusvaiheeseen seuraavina vuosina. Keskustelu maanomistajien kanssa onkin nyt ensiarvoisen tärkeää.

Tänä vuonna on jo otettu käyttöön Lieto–Forssa-yhteys, ja kesän myötä valmistuvat Elovaara– Pinsiö- ja Onnela–Vuoksi-linjat. Vanaja–Tikinmaa- ja Koria–Yllikkälä-voimajohdot valmistuvat tämän vuoden syksyllä.

Fingridin strategisesti tärkein siirtoyhteyshanke on uusi yhteys Muhokselta Ruotsin rajalle ja edelleen Ruotsin puolella Messauren sähköasemalle. Tarve rakentaa tämä kolmas vaihtosähköyhteys (RAC3) Ruotsin ja Suomen välille kertoo energiamurroksesta. Suomella on kasvava tarve kytkeytyä naapurimaihin ja vahvistaa pohjoisesta etelään kulkevaa siirtoyhteyttä. Vahvistus osaltaan mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen ja tuulivoiman kasvun sähköntuotannossa. Hankkeen ensi vaiheessa tehdään reittisuunnittelua ja arvioidaan ympäristövaikutuksia.

Kantaverkon pääsiirtolinjat on nimetty ajattomasti luontoon liittyvin nimin: Rannikkolinja, Järvilinja, Jokilinja ja Metsälinja. Ne kuljettavat sähköä alueverkon jaettavaksi joka niemen notkoon ja saarelmaan.

Yleissuunnitteluvaiheessa oleva Metsälinja tulee olemaan järeämpi ja nykyaikaisempi kuin aiemmin Keski-Suomesta Ouluun kulkenut linja. Se on 310 km pitkä 400 kilovoltin linja. Metsälinjan avulla RAC3:n kautta Ruotsista tuleva sähkö saadaan myös etelän keskuksiin.

 

Pääsiirtolinjojen nimet poimittiin luonnosta

Fingrid nimesi pohjoisen ja etelän väliset 400 kilovoltin voimajohtoyhteydet Suomi 100 vuotta -juhlavuoden hengessä.

Rannikkolinja: Turusta Keminmaalle
Jokilinja: Helsingistä Kangasalan ja Alajärven kautta Ouluun
Järvilinja: Lappeenrannasta Ouluun
Metsälinja: tuleva yhteys Petäjävedeltä Ouluun