Fingridillä on parhaillaan käynnissä yli sata kantaverkon rakentamisprojektia eri puolilla maata. Vuosien 2026–2029 aikana yhtiö investoi sähköjärjestelmään noin kaksi miljardia euroa.
Rakentamista vauhdittaa ennen kaikkea yhteiskunnan sähköistyminen. Uusiutuvan energian tuotanto, datakeskukset, sähkövarastot ja vetytaloushankkeet lisäävät liittymätarpeita nopeasti.
”Sähköjärjestelmä muuttuu nyt nopeammin kuin vuosikymmeniin. Tehtävämme on varmistaa, että kantaverkko tukee kasvua ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä”, painottaa Fingridin varatoimitusjohtaja Timo Kiiveri.
Yksi Fingridin tärkeimmistä hankkeista tällä hetkellä on Lakeuslinja, joka kulkee Kalajoen Jylkästä Keski-Suomen kautta Hausjärven Hikiälle.
Lakeuslinja helpottaa Länsi-Suomessa uuden sähköntuotannon ja Etelä-Suomessa kasvavan sähkönkulutuksen liittämistä verkkoon. Se myös vahvistaa pääkaupunkiseudun sähkönsaantia.
Muita merkittäviä kantaverkkohankkeita ovat tänä vuonna valmistuvat Järvilinjan vahvistaminen Vaalan ja Joroisten välillä sekä Helsingin uusi 400 kilovoltin kaapeliyhteys Länsisalmen sähköasemalta Viikkiin. Länsirannikolla rakennetaan Kristiinankaupungin ja Nokian välistä 400 kilovoltin yhteyttä, joka tukee erityisesti Pirkanmaan kasvavia kulutushankkeita.
Pohjois-Pohjanmaa tuottaa ison osan Suomen sähköstä
Pohjois-Pohjanmaa on noussut energia-alan kärkimaakuntien joukkoon Suomessa. Siellä tuotetaan merkittävä osa maan tuuli- ja vesivoimasta sekä aurinkoenergiasta. Lisäksi Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimala tarjoaisi mahdollisuudet energiapaletin monipuolistamiseen.
Suuri tuotantopotentiaali vaatii kantaverkolta paljon. Tällä hetkellä sähkönsiirron suurin pullonkaula on Perämeren rannikkoalueella.
”Vahva kantaverkko on meille kasvun mahdollistaja.”
”Vahva kantaverkko on meille kasvun mahdollistaja. Ilman riittävää siirtokapasiteettia moni investointi jää toteutumatta tai siirtyy muualle”, toteaa Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Rämet.
Pohjois-Pohjanmaa houkuttelee jo nyt datakeskuksia, vetytalouden hankkeita ja energian varastointiratkaisuja. Puhdas sähkö, laajat maa-alueet ja kilpailukykyinen sijainti kiinnostavat.
”Suuret sähköasemat ja toimivat verkkoyhteydet ovat tärkeä signaali kansainvälisille toimijoille. Ne kertovat, että täällä voidaan kasvaa ja investoida kestävästi”, Rämet kertoo.
Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteena on saada tuotannosta hyötyjä myös paikallisesti. Kun sähköä käyttävä teollisuus sijoittuu lähelle tuotantoalueita, hyöty jää maakuntaan työpaikkoina, verotuloina ja uutena yritystoimintana. Samalla siirtohävikki vähenee.
Maanomistajia askarruttaa moni asia
Uusia johtoreittejä varten lunastetaan yleensä maata yksityisiltä maanomistajilta, vaikka Fingrid pyrkii mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä.
Sähköasemahankkeissa vaikutukset kohdistuvat tyypillisesti vain muutamaan maanomistajaan, mutta voimajohtohankkeet voivat ulottua satojen kilometrien matkalle ja kulkea monen maanomistajan mailla.
”Jokaisen hankkeen yhteydessä käydään paljon vuoropuhelua maanomistajien, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Etsimme ratkaisuja, jotka ovat toimivia ja mahdollisimman tasapainoisia”, toteaa maankäyttö ja ympäristö -yksikön päällikkö Mika Penttilä Fingridistä.
Usein kysymykset ja huolenaiheet koskevat reitin valintaa, maanomistajan mahdollisuuksia vaikuttaa ratkaisuihin, pylväiden sijoittelua, maisemavaikutuksia, lunastuskorvauksia sekä hankkeen vaikutuksia kiinteistön käyttöön ja arvoon.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eli YVA:n tärkeä tehtävä on lisätä tietoa hankkeesta ja antaa mahdollisuus vaikuttaa. Hankkeista kerrotaan yleisötilaisuuksissa. Palautetta voi antaa karttapohjaisen järjestelmän kautta suoraan suunnittelijoille.
Ympäristövaikutuksia pyritään huomioimaan jo ennen varsinaista arviointimenettelyä. Reittisuunnittelussa otetaan huomioon muun muassa tiedossa olevat luontoarvot, asutus ja maankäyttö. YVA-vaiheessa tietoa täydennetään maastoselvityksillä sekä viranomaisten ja sidosryhmien lausunnoilla.
”Lopullisessa reittivalinnassa punnitaan maisema- ja luontoarvoja, asumisviihtyvyyttä, teknistä toteutettavuutta sekä saatua palautetta.”
”Lopullisessa reittivalinnassa punnitaan yhtä aikaa maisema- ja luontoarvoja, asumisviihtyvyyttä, teknistä toteutettavuutta sekä hankkeen aikana saatua palautetta. Näkemykset saattavat olla keskenään ristiriitaisia, joten kokonaisuus vaatii tarkkaa harkintaa”, Penttilä sanoo.
Yleissuunnitteluvaiheessa maanomistajat voivat vielä vaikuttaa esimerkiksi pylväspaikkoihin, toteutustapaan ja pyytää maastokäyntejä suunnittelijoiden kanssa.
5,2 miljardia 10 vuodessa
Seuraavan kymmenen vuoden aikana Fingridin suunnittelemat kantaverkkoinvestoinnit käsittävät hankkeita 5,2 miljardin euron edestä.
”Seitsemän hanketta on YVA-vaiheessa. Valitsimme juuri voimajohtoreitit Sipoon Anttilan ja Vantaan Länsisalmen välille”, Kiiveri kertoo.
Suunnitteluputkessa ovat muun muassa Metsälinjan vahvistaminen Vaalan ja Jämsän välillä, Vaalan ja Hyrynsalmen välinen Nuojuankangas–Seitenoikea, Hausjärveltä Sipoon Anttilaan kulkeva voimajohtoyhteys ja Pyhäjärven Murtoperän ja Kouvolan Korian välille suunniteltu Harjulinja.
Myös Itä-Suomeen suunnitellaan 400 kV voimajohtoyhteyden rakentamista Joroisten Huutokosken ja Kontiolahden välille.
Suunnittelun loppuvaiheeseen ovat jo ehtineet useat rajajohtoyhteydet. Lisäksi pöydällä on useita hankkeita, joilla vastataan kuluttaja-asiakkaiden liityntätarpeisiin.
Tuotantorakenteen muuttuessa sähköjärjestelmä tarvitsee uusia teknisiä ratkaisuja käyttövarmuuden varmistamiseksi alueilla, joilla on paljon sääriippuvaista tuotantoa. Länsirannikon tuulivoimavaltaisella alueella verkon vakautta turvataan esimerkiksi kompensointilaitteilla: Kalajoen Jylkän synkronikompensaattori valmistui viime vuonna ja seuraavat rakennetaan Isojoen Arkkukallion sekä Kokkolan Hirvisuon sähköasemille.
