Kantaverkko
Kantaverkon siirtovarmuus 99,99995 %
Kantaverkon siirtovarmuus saavutti vuonna 2020 kaikkien aikojen parhaan arvonsa.
1.4.2021
Kantaverkon siirtovarmuus saavutti vuonna 2020 kaikkien aikojen parhaan arvonsa.
Fingridin toimintaperiaatteena on olla vastuullinen ja kustannustehokas kantaverkkoyhtiö, jonka tekemistä ohjaavat pitkäaikaiset tavoitteet. Tuottavuuden jatkuva parantaminen näkyy palveluiden maltillisena hinnoitteluna.
Suomen sähkönsiirron selkäranka vahvistuu, kun sähköä pohjoisesta etelään tuova Metsälinja valmistuu. Valtaosa sähköstä tuotetaan päästöttömästi tuuli- ja vesivoimalla.
Fingrid suunnittelee yhteistyössä Svenska Kraftnätin kanssa uutta sähkönsiirtoyhteyttä Pohjois-Ruotsin Messauresta Oulun alapuolelle Pyhänselkään.
Sähköverkon siirtokeskeytysten suunnittelun lähtökohtana on ennakointi ja koordinointi. Siirtokeskeytykset suunnitellaan hyvissä ajoin etukäteen asiakkaiden tarpeet huomioiden, jotta vaikutukset sähkömarkkinoille ja asiakkaille jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Siirtokeskeytystarpeet ilmoitetaan Oma Fingrid -palvelussa.
Fingridin maankäyttö- ja ympäristöyksikön keskeisiä ulkoisia sidosryhmiä ovat maanomistajat ja viranomaiset. Hyvä maine ei ole pysyvä etu vaan tulee ansaita joka kohtaamisessa uudelleen. Lisävipinää tekemiseen tuo kantaverkon ennennäkemätön rakentamisbuumi.
Huhtikuun alussa eläkkeelle jäävä Lindroos aloitti uransa 1980-luvulla Sähköteknillisen Insinööritoimiston sähköistyshankkeissa ja IVOn jakeluverkkohankkeissa. Hän on työskennellyt sekä IVO Voimansiirrossa että Fingridissä eri tehtävissä niiden perustamisesta alkaen.
Oulujoki näyttelee suomalaisen energiatulevaisuuden rakentamisessa yhtä keskeistä pääroolia tällä hetkellä. Muhos, Utajärvi ja Vaala jäävät historiaan uuden merkittävän voimajohtoyhteyden merkkikohteina. Pyhäselässä, Utasella ja Nuojuankankaalla sijaitsevat sähköasemat liittävät verkkoon erilaisia, uusiakin sähköntuottajia ja kuluttajia. Voimajohdon rakentaminen on osa isompaa kansallista kokonaisuutta, jossa tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä.
Sähköaseman rakentaminen on perinteisesti kallista ja hidasta, mutta uudet ja kevyet liityntäasemat tuovat sähkönjakeluun paremman toimitusvarmuuden lisäksi nopeutta ja kustannustehokkuutta. Fingridissä sähköasemien kustannustehokkuutta parannetaan vakioinnilla.
Sähkön tuotanto ja kulutus ovat saman kolikon kaksi puolta. Ihmiset tarvitsevat sähkönsä erityisesti talven kylmimpänä päivänä – mutta juuri silloin se on vaikein taata ja toimittaa. Kun kivihiilen käyttö on väistämättä tulossa tiensä päähän, täytyy etsiä uusia keinoja. Vastaus piilee – yhä enemmän ja enemmän – tiivistyvässä ja syvenevässä pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa sähkömarkkinassa.