Kantaverkko

Kantaverkko

Tutkimus- ja kehitystyö tähyää tulevaisuuteen

Fingrid haluaa olla tulevaisuuteen hyvin varautunut kantaverkkoyhtiö. Sen tutkimus- ja kehityshankkeet liikkuvat datan seulonnasta joustomarkkinapilottiin ja pullonkaulojen hallintaan.

Kantaverkko

Pitkiä linjoja pohjoisesta etelään

Fingrid rakentaa kantaverkon voimajohtoja parhaillaan kymmenillä eri työmailla. Kantaverkon rakentamiseen kuluu vuosittain reilut sata miljoonaa euroa. Sähköasemien uudistusten ja perusparannusten määrässä on menossa ennätysvuosi. Pohjoisen tuulivoimaa ja Ruotsin tuontisähköä siirretään etelän kulutukseen varsinkin tulevaa Metsälinjaa ja Järvilinjaa pitkin.

Kantaverkko

Imatra 1929 ja 2020

Vuonna 1929 otettiin käyttöön Imatran vesivoimalaitos ja Imatran sähköasema, joka oli Suomen kantaverkon ensimmäinen sähköasema. Kantaverkon ensimmäinen voimajohto kulki Imatralta Viipuriin ja sieltä Hikiän kautta Helsinkiin ja Turkuun. Vuonna 2020 Fingrid otti käyttöön Imatran uuden sähköaseman ja aloitti Imatra–Huutokoski-voimalinjan uusimisen.

Kantaverkko

Järvilinjan siirtokyky tuplaantuu

Oulusta Lappeenrantaan kulkevan Järvilinjan vahvistaminen 400 kilovoltin voimajohtoyhteydeksi on käynnistynyt kesän ja syksyn mittaan ympäristövaikutusten arviointien (YVA) suunnittelulla. Ensimmäisinä arvioidaan Vaala–Joroinen-hankkeen ja pohjoisemman Rovaniemi–Vaala-hankkeen ympäristövaikutukset.

Kantaverkko

Sähköasemia uudistetaan ja rakennetaan ennätystahtiin

Fingridillä on parhaillaan käynnissä noin 30 sähköasemahanketta eri puolilla Suomea. Tuulivoiman rakentaminen ja asiakkaiden liittämishankkeet ajavat vahvasti investointeja. Pernoonkoskelle rakennetaan Fingridin ensimmäistä digitaalista sähköasemaa.

Kantaverkko

Haastavat keskeytykset osana kantaverkon rakennustöitä

Uusien voimajohtojen rakennusvaiheessa on tilanteita, joissa kokonainen johto-osuus on hetkellisesti pois käytöstä. Keskeytysten asiakkaille aiheuttamia haittoja minimoidaan tarkalla etukäteissuunnittelulla ja ennakoinnilla.

Tässä kaikki artikkelit.