Fingrid käsittelee kantaverkon johtoaukean ja sen reunavyöhykkeiden kasvuston säännöllisesti. Näin taataan häiriötön sähkönsiirto ja johtolinjan ympäristön turvallisuus. Maanomistajalle töistä ilmoitetaan etukäteen ja erityistoiveet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Fingridin verkkosivujen karttapalvelusta näet tulevat voimajohtojen kasvustonkäsittelyt ja voit antaa paikkakohtaista palautetta tai jättää yhteydenottopyynnön.
Kun maa keväällä sulaa, alkaa Fingridin maankäyttö- ja ympäristöyksikössä yksi vuoden kiireisimmistä ajoista. Risteämähallinnan erikoisasiantuntijat Heidi Oja ja Max Isaksson kirjoittivat viime vuonna yli viisisataa risteämälausuntoa.
Hannu ja Riitta Mäkisen metsätilalla Keski-Suomessa tehtiin viime syksynä voimajohdon reunavyöhykehakkuu. Mäkisten luvalla hakkuualueelle jätettiin muutama tekopökkelö metsän monimuotoisuutta edistämään.
Päästövähennysten toteuttaminen vaatii biljoonia euroja sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Nyt ongelmaan haetaan ratkaisua vihreästä rahoituksesta. Fingrid liittää green bondeilla sähköverkkoon lisää uusiutuvaa energiaa. Green bondit ovat pääomamarkkinoiden megatrendi – vihreydestä ei enää tarvitse maksaa. JULKAISTU 18.6.2018.
Kantaverkkoa uusitaan, perusparannetaan ja ylläpidetään kaiken aikaa. Kantaverkon kehittämistä tarkastellaan kokonaisuutena. Fingrid tekee päätökset rakennushankkeista todellisten tarpeiden mukaan, mutta voimajohtolinjan reittiin ja sen valintaan vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten esimerkiksi tekninen toteutettavuus, ympäristöasiat, asutus, historialliset arvot ja maankäyttösuunnitelmat.
Viime kesänä YVA-menettelyn yhteydessä tehdyt luontoselvitykset toivat esiin perinteisen, nykyisin jo harvinaisen luontokohteen, paahdeympäristön.
Maanomistaja voi hyödyntää voimajohtoalueita monin tavoin. Kiinnostaisivatko lisäansiot joulukuusien viljelystä tai ovatko luontoarvot lähellä sydäntä? Vinkit maankäytön erilaisiin toteutuksiin löytyvät uusista Maanomistajan ideakorteista.
Voimajohtojen alla olevan maiseman hoitoon voi saada Fingridiltä tukea, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Tuki kannustaa tarttumaan tuumasta toimeen. Hakija voi olla maanomistaja, muu yksityishenkilö tai esimerkiksi harrastusjärjestö.
Jättiputki on Suomen luonnossa haitallinen vieraslaji, joka tukahduttaa levitessään alkuperäisen kasvillisuuden. Lisäksi se on ihmisille vaarallinen, sillä sen kasvineste saa iholla aikaan palovamman reagoidessaan auringonvalon kanssa. Hävittämisessä on syytä olla varovainen.
