Miten voimajohtoreitti valitaan?

Jaa
Kantaverkkoa uusitaan, perusparannetaan ja ylläpidetään kaiken aikaa. Kantaverkon kehittämistä tarkastellaan kokonaisuutena. Fingrid tekee päätökset rakennushankkeista todellisten tarpeiden mukaan, mutta voimajohtolinjan reittiin ja sen valintaan vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten esimerkiksi tekninen toteutettavuus, ympäristöasiat, asutus, historialliset arvot ja maankäyttösuunnitelmat.

– Vuositasolla konkretisoituu useita kantaverkon korjaus- tai uudisrakennushankkeita. Joskus uusitaan vanhoja johtoja, jotka ovat tulleet käyttöikänsä loppuun. Kaiken aikaa tehdään perusparannustyötä ja tarvittaessa rakennetaan uutta. Fingridin asiantuntijat tekevät todellisten, perusteltujen tarpeiden pohjalta päätökset siitä, mikä on ajankohtaista juuri nyt, Fingridin verkkosuunnittelun asiantuntija Tommi Raussi kertoo.

Päätökset korjaus- tai uudisrakennuskohteista tehdään harkiten. Projektit etenevät tietyn kaavan mukaan: esisuunnitteluvaiheessa pyritään etsimään voimajohdolle paras mahdollinen reitti. Tämän jälkeen tehdään ympäristöselvitys tai käynnistetään YVA-menettely, ja sen jälkeen siirrytään yleissuunnitteluvaiheeseen.

– Esisuunnittelussa tutkitaan, mistä voimajohtolinja voisi mennä. Lähtökohtana on sijoittaa uudet voimajohdot mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevien yhteyteen. Maastonmuodot eivät Suomessa yleensä tuota ongelmia reittivalinnassa. Asutuksen ja luonnonarvojen huomioimisella on erityisen suuri arvo suunniteltaessa uutta johtoreittiä.

Myös kulttuurihistorialliset kohteet kuten muinaisjäännökset voivat vaikuttaa johtoreittiin.
– Asiantuntijat tekevät tarvittaessa arkeologisen inventoinnin reitistä, ja sen perusteella reittiä on joskus tarve hieman muuttaa, Raussi selittää.
Kunnalliset maankäyttösuunnitelmat ovat vaikuttaneet usein jo vuosien ajan tietyn alueen kokonaissuunnitteluun, joten ne on huomioitava myös voimajohdon reittiä suunniteltaessa. Samoin reitin tekninen toteutettavuus huomioidaan suunnittelussa.

Ympäristövaikutukset selvitetään tarkkaan

Esisuunnittelun jälkeen tehdään joko ympäristöselvitys tai laajempi YVA eli ympäristövaikutusten arviointimenettely.

– Pääsääntöisesti 110 kilovoltin hankkeille riittää suppeampi ympäristöselvitys, mutta sitä suuremmissa hankkeissa meillä on lakisääteinen velvollisuus teettää YVA. YVA:ssa tehdään konsulttityönä selvitys hankkeen ympäristövaikutuksista, ja menettelyn yhteydessä kuullaan laajasti viranomaisia, yhdistyksiä, alueen asukkaita ja maanomistajia. YVA on meille hyvä työkalu suunnittelutyömme pohjaksi, Fingridin projektipäällikkö Mika Penttilä selvittää.
Uhanalaiset eläin- ja kasvilajit ja luonnonsuojelualueet, kuten Natura-alueet, vaikuttavat merkittävästi reittisuunnitelmiin.

– Yhteiskunnassamme ympäristöarvoja kunnioitetaan, ja niiden merkitys kasvaa myös rakennushankkeissa. Luonnonsuojelulaki määrää uhanalaisten lajien suojelusta, ja niinpä ympäristöselvitys tai ympäristövaikutusten arviointimenettely tehdään tarkkaan. Reittimuutosten tarve vaihtelee paljon; joskus kohde voidaan ottaa huomioon pylväspaikkasuunnittelussa ja joskus tarvitaan isompi muutos reittiin, Raussi kertoo.

Yleissuunnitteluvaiheessa kuullaan maanomistajia

Yleissuunnitteluvaiheessa suunnitellaan, minkälainen voimajohdosta teknisesti tulee ja mihin pylväspaikat konkreettisesti tulevat.

– Maanomistajilla ja muilla hankkeesta kiinnostuneilla on mahdollisuus vaikuttaa voimalinjan reittiin sekä YVA-kuulemisten kautta että yleissuunnitteluvaiheessa. Rakennusvaiheen alettua muutoksia reittiin on hankalampaa tehdä. Lähetämme maanomistajakirjeitä ja tiedotamme suunnitelmistamme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Raussi kertoo.

 

 

Suurhanke RAC3:n reittiin vaikuttavia seikkoja

Fingrid suunnittelee kantaverkkoon uutta voimajohtoa Muhoksen Pyhänselän ja Keminmaan välille. Yhteyttä jatketaan Ruotsin rajalle myöhemmin. Hanke on osa Suomen ja Ruotsin välistä kolmatta vaihtosähköyhteyttä. Mitkä tekijät vaikuttavat sen reittiin?

RAC3:ssa on Muhoksen ja Keminmaan välillä yhteensä 153 kilometriä voimajohtolinjaa, josta 86 kilometriä on uutta johtokäytävää. Hankkeen esisuunnittelu tehtiin jo parikymmentä vuotta sitten, ja ensimmäinen ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA tehtiin jo vuonna 2001. Hanke sijoittuu Muhoksen, Oulun, Iin, Simon ja Keminmaan kuntien alueille. Hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon nykyisiä voimajohtoreittejä.

Maakuntakaavoissa on jo lähes 20 vuotta ollut maankäytön suunnittelun pohjana ensimmäiseen YVA:an vuonna 2001 kirjattu reitti. Siitä ei kevyin perustein poiketa.

Vuonna 2016 Fingrid ja Svenska kraftnät tekivät tutkimuksen reitin kannattavuudesta. Nyt hankkeessa on menossa uusi ympäristövaikutusten arviointimenettely. YVA:ssa on menossa toinen vaihe eli niin sanottu selostusvaihe. Sen pohjalta päätetään voimajohdon lopullinen reitti. YVA:an liittyen tässä hankkeessa on kaksi vaihetta mielipiteiden ilmaisemiseen: tammikuussa 2018 oli ensimmäinen kuuleminen ja toinen kuuleminen on kesän jälkeen.

Näissä vaiheissa voi ottaa yhteyttä viranomaiseen hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyen. Fingridin verkkosivuilla hanketta voi myös kommentoida. Kun hanke siirtyy YVA:n jälkeen yleissuunnitteluvaiheeseen, siinä on omat kuulemiset. RAC3 valmistuu suunnitelmien mukaan vuonna 2025.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukaan reitin läheisyydessä on havaintoja mm. uhanalaisesta kasvista, neidonkengästä, mutta esiintymien ohi päästään suhteellisen helposti.

Esisuunnitteluvaiheessa tehdyllä reitillä oli arkeologisen inventoinnin mukaan muutama arkeologisesti arvokas alue, joiden kohdalla reittiä on tarkistettu. Kyseessä ovat kivikautiset asuinpaikat. Muutokset johtolinjaan ovat kuitenkin verrattain pieniä. •

Asiantuntija: projektipäällikkö Mika Penttilä, Fingrid

Fingrid Oyj
Läkkisepäntie 21
00620 Helsinki
Puh. 030 395 5267

Fingrid.fi
Evästeasetukset
Tietosuojaseloste

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme kustannustehokkaasti tulevaisuuden puhdasta, markkinaehtoista sähköjärjestelmää.