Metsäpaloista riski kantaverkon toimintavarmuudelle

Jaa
Metsäpalojen riski lisääntyy pitkinä kuivina kesinä. Kantaverkon johtojen ja kytkinten läheisyydessä raivoava metsäpalo voi pahimmillaan aiheuttaa katkoja sähkönsiirtoon tai vaarantaa tehon riittävyyden.

Maastopalon yleisin syttymissyy on ihmisten varomaton avotulen käsittely, mutta myös metsätöissä metsäkoneen tela tai koneellinen laikutus voi synnyttää kipinän, joka sytyttää palon.

Viime vuosina Suomessa on ollut vakavia metsäpaloja kantaverkon sähköasemien ja voimajohtojen läheisyydessä. Pohjois-Suomessa rakennuspalo aiheutti vuonna 2016 vaaratilanteen kolmelle voimajohdolle samanaikaisesti.

– Kantaverkkoa ei ole onneksi jouduttu kytkemään kovinkaan usein pois käytöstä palojen vuoksi. Verkon toimintavarmuuden näkökulmasta palot voivat aiheuttaa ongelmia siirto- ja jakeluverkojen sähkönsiirrolle ja pahimmassa tapauksessa tehon riittävyydelle, sanoo Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin.

Varavoimaa ja tehoreserviä käytetään häiriötilanteessa

Jos yksittäinen 110 kV:n voimajohto joudutaan ottamaan pois käytöstä, on vaarana, että alueellisesti teollisuus, kaupat, yksityiset kuluttajat tai sairaalat jäävät ilman sähköä.

– Jos esimerkiksi sairaalalla ei ole käytössä varavoimaa tai se ei käynnisty katkotilanteessa, voi syntyä hengenvaarallisia tilanteita, Pahkin sanoo.

Metsäpalot voivat aiheuttaa riskejä myös tehon riittävyyden näkökulmasta.

– Fingrid siirtää sähköä Suomessa, Suomesta ja Suomeen eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Voimajohtoja ja sähköasemia uhkaava palo voi vaarantaa tehon riittävyyden joissakin tilanteissa. Häiriötilanteita varten meillä on käytössä 1200 megawatin reservi, josta saadaan korvaavaa tehoa tilalle, Pahkin sanoo.

Maltti on valttia tulen riehuessa

Sammutustyöt jännitteisen johdon läheisyydessä vaativat erityistä varovaisuutta ja valppautta. Savukaasut voivat aiheuttaa siirtoverkkoon sähköä johtavan kanavan, mitä pitkin sähkö voi siirtyä johtimista maahan. Sammutustöissä käytetty vesi puolestaan edistää kaasuuntumisilmiötä.

Kun palo syttyy verkon läheisyydessä, toimivat hätäkeskus, pelastuslaitos ja Fingridin kantaverkkokeskus tiiviissä yhteistyössä Fingridin sähköturvallisuusohjeistuksen mukaan. Ohjeistus on jaettu Fingridin henkilöstölle, palvelutuottajille, pelastusopistoille ja pelastuslaitoksille.

– Maltti on valttia. Yhteydenpito sammutustöistä vastaavan pelastustoiminnan johtajan kanssa on olennaista, jotta voidaan ripeästi sopia tehtävistä ja muuttaa paloalue jännitteettömäksi. Yhteistyöllä voidaan välttää myös turhia sähkönkeskeytyksiä, Pahkin sanoo.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka haluaa muistuttaa jokamiehen velvollisuuksista.

– Pelastuslaitoksen henkilöstö on tietoinen sammutustöiden vaarallisuudesta verkon lähellä, mutta tavalliset kansalaiset eivät aina ymmärrä sammutustöihin liittyvää sähköiskun riskiä, Lokka sanoo.

Palon havaitessamme meillä kaikilla on toimintavelvollisuus. Palosta on välittömästi ilmoitettava hätäkeskukseen. Palon alkuvaiheessa on yritettävä sammuttaa paloa, jos se on mahdollista. Pääsääntöisesti metsäpalon sammuttaminen vaatii kuitenkin pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Sammutustyöt voimajohdon läheisyydessä on syytä jättää pelastuslaitokselle.

 

 

Ruotsin kantaverkko koetuksella kesällä 2018

Kesällä 2018 Ruotsissa raivonneet metsäpalot olivat maan historian laajimmat. Metsäpalot ja pitkään jatkunut helle vaikuttivat monin eri tavoin kantaverkon toimintaan.

Sammutustyöt kantaverkon läheisyydessä edellyttivät jännitteen poistamista, jotta pelastushenkilöstö saattoi turvallisesti sammuttaa aluetta. Korkeiden lämpötilojen vuoksi kantaverkon reaktorit ja muuntajat ylikuumenivat ja vaativat irrottamista verkosta, ellei riittävää viilennyslaitteistoa ollut käytössä.

Metsäpalojen ja helteiden lisäksi lämmennyt merivesi uhkasi Ringhalsin ydinvoimalaitoksen reaktorien 3 ja 4 toimintaa.

– Jos Ringhalsin ydinvoimalan toiminta olisi jouduttu ajamaan osittain alas, olisi Ruotsin tarve tuoda sähköä ulkomailta lisääntynyt voimakkaasti, sanoo Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnätin käytön johtaja Pontus de Maré.

Kapasiteetin rajoituksia ja hinnannousua

Helteiden ja metsäpalojen vuoksi Ruotsin kantaverkon sähkönsiirron kapasiteettia jouduttiin rajoittamaan jopa puoleen normaalista. Onneksi kesällä sähkön tarve on vähäisempi, joten toimintavarmuus pystyttiin pitämään yllä.

– Palojen vuoksi jouduimme siirtämään useita projekteja tulevaisuuteen, mikä heijastui taloutemme kehitykseen ja sähkönvientiin sekä sähkönkulutuksen hintaan, de Maré sanoo.

Svk:llä on Fingridin tapaan tarkka ohjeistus, miten sammutustöissä tulee toimia kantaverkon läheisyydessä. Ruotsissa tehdyn metsäpaloselvityksen mukaan Ruotsilla ei ole riittäviä valmiuksia viime kesän laajuisten metsäpalojen sammuttamiseen. Metsäpaloja sammuttamaan tulikin paljon vapaaehtoisia useista eri maista, muun muassa Suomesta.

— Ruotsilla ei ole vesipommikoneita, vaan jouduimme lainaamaan niitä Ranskasta ja Italiasta. Jos meillä olisi omia vesipommikoneita, olisi valmiutemme nykyistä paljon parempi, de Maré sanoo.

Svk:llä ei ole tällä hetkellä kehitteillä uusia tekniikoita metsäpalojen sammutustöihin.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Fingrid Oyj
Läkkisepäntie 21
00620 Helsinki
Puh. 030 395 5267

Fingrid.fi
Evästeasetukset
Tietosuojaseloste

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme kustannustehokkaasti tulevaisuuden puhdasta, markkinaehtoista sähköjärjestelmää.