Päivänsisäinen kaupankäynti täytti 20 vuotta

Maaliskuun 1. päivänä koettiin merkittävä virstanpylväs eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Tällöin tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun päivänsisäinen jatkuva kaupankäynti Suomen ja Ruotsin välillä alkoi ELBAS-tuotteella. Samalla kun jatkuva kaupankäynti starttasi, Fingrid myös poisti rajasiirtomaksut pohjoismaisilta siirtoyhteyksiltään.

Mistä sitten oikein on kysymys intraday-markkinassa?

– Päivänsisäinen (intraday) kaupankäynti tarkoittaa lähellä sähkön toimitushetkeä tapahtuvaa kaupankäyntiä sähkömarkkinoilla. Päivänsisäinen kaupankäynti antaa markkinatoimijoille mahdollisuuden tasapainottaa sähkön tuotantonsa ja kulutuksensa reaaliaikaisemmin ja tukea koko sähköjärjestelmän tasapainotusta, kuvailee erikoisasiantuntija Heini Ruohosenmaa Fingridistä.

– Kaupankäynti vuorokauden jokaiselle tunnille on jatkuvaa, hän kiteyttää.

Suomen ja Ruotsin välinen päivänsisäinen markkina jatkuvalle kaupankäynnille oli laatuaan ensimmäinen koko maailmassa. Ruohosenmaa kertoo, että kyseinen malli laajeni ensin lähialueille.

– Itä-Tanska saatiin mukaan vuonna 2004 ja Saksa 2006. Länsi-Tanska tuli mukaan 2007, Norja 2009 ja Baltian maat vähän myöhemmin, Ruohosenmaa jatkaa.

– Suomen ja Ruotsin malli myös toimi esikuvana nykyiselle eurooppalaisten sähkömarkkinoiden tavoitemallille.

Manttelinperijänä XBID

Eurooppalaisen tavoitemallin päivänsisäisillä markkinoilla mahdollistava XBID (Cross-Border Intraday Market) otettiin käyttöön kesäkuussa 2018. Tällä hetkellä yhteisillä markkinoilla ovat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Itävalta, Latvia, Liettua, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Viro.

– Kaupankäynti on tulevaisuudessa mahdollista koko Euroopassa, kun markkinapaikkaa laajennetaan edelleen alueellisesti, kertoo Ruohosenmaa ja lisää, että seuraavassa aallossa mukaan tulee lisää maita itäisemmästä Euroopasta.

Päivänsisäisen markkinan merkitys korostunee tulevaisuudessa, kun vaihtelevan tuotannon (mm. tuuli- ja aurinkovoima) määrä kasvaa entisestään.

– Kuluneen 20 vuoden aikana kenties suurin muutos on ollut juuri uusiutuvien tulo markkinoille. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimantuottajien on hankala ennustaa tarkkoja tuotantomääriä etukäteen, joten lähellä reaaliaikaa tapahtuva kaupankäynti on heille mielekäs ja tarpeellinen vaihtoehto.

Fingridin tavoitteena on lisätä markkinaehtoisuutta ja edistää markkinatoimijoiden mahdollisuuksia käydä kauppaa lähellä toimitushetkeä.

– Reaaliaikaisuus on vahvasti se suunta, johon ollaan menossa, vahvistaa Ruohosenmaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *