Search
Close this search box.

Polttokenno varmistaa sähköaseman kriittiset toiminnot

Jaa
Fingrid testaa Leppäkosken Sähkön kanssa polttokennoratkaisua, joka lataa tarvittaessa sähköaseman akuston ja turvaa näin kriittiset toiminnot myös häiriötilanteissa. Polttokenno tuottaa energiaa vesimetanoliseoksesta.

Tuomelan sähköasemalla Iin kunnassa on meneillään pilottihanke, jossa selvitetään polttokennoteknologian toimintaa ja soveltuvuutta kantaverkon 400 kV:n sähköaseman akuston toiminnan varmentamiseen.

Polttokenno käynnistyy automaattisesti, kun järjestelmä havaitsee sähköaseman omakäyttösähkön jakelussa riittävän pitkän katkon. Näin varmistetaan aseman uudelleenkäynnistämiseen tarvittavat kriittiset toiminnot häiriötilanteissa.

Fingridin yhteistyökumppani pilottihankkeessa on Leppäkosken Sähkö, joka on rakentanut ja toimittanut polttokennokontin sähköasemalle.

Energiaa vedestä ja metanolista

Fingridin asiantuntija Kari Ahola kertoo, että metanolipolttokennon polttoaineena käytetään veden ja metanolin seosta.

– Vetypolttokennoon verrattuna metanolipolttokennon etu on, että vetyä sisältävien kaasupullojen sijaan nestemäistä metanolia voidaan kuljettaa ja varastoida kanistereissa, Ahola sanoo.

Hänen mukaansa polttokennoratkaisun toimintavarmuutta parantaa se, että järjestelmää voidaan valvoa ja koekäyttää etänä. Etäkatseluyhteyden kautta nähdään laitteiston tilatiedot ja mahdolliset hälytykset.

– Ja vaikka etäyhteys ei toimi, järjestelmä osaa käynnistyä automaattisesti.

Pilottihankkeesta hyvät kokemukset

Pilottihanke liittyy EU:ssa voimaan astuvaan uuteen verkkosääntöön. Sen mukaan merkittävien kanta-, alue- ja jakeluverkon sähköasemien ja voimalaitosten tulee 18.12.2022 mennessä toteuttaa 24 tunnin toimintakyky tilanteissa, joissa niiden ulkoinen pääsähkönsyöttö menetetään.

Varajärjestelmän tulee varmentaa sähköjärjestelmän käytönpalautuksen kannalta välttämättömät toiminnot. Niitä ovat muun maussa viestiyhteydet, kytkinlaitteiden kauko-ohjaus, olennaiset mittaus- ja tilatiedot sekä valvomotoiminnot. Uusi verkkosääntö on haasteellinen joidenkin sähköasemien nykyisille akkuvarmennetuille apusähköjärjestelmille.

–  Pienessä osassa sähköasemia saattaa tulla haasteita kasvattaa akustoa riittävästi, lähinnä liian pienen akkuhuoneen vuoksi. Silloin vaihtoehto ulos asennetulle dieselgeneraattorille voi olla polttokenno, Ahola toteaa.

Siksi niiden tueksi haetaan polttoteknologian kaltaisia uusia ratkaisuja.

Tuomelan sähköaseman pilottihanke alkoi viime keväänä. Ahola sanoo, että tähänastiset kokemukset ovat olleet hyvät.

– Arviomme mukaan polttokennolla sähköaseman akustoa voidaan ladata noin sata tuntia ilman välitankkausta eli ratkaisu täyttää selvästi uudet määräykset.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *