Vaikka Fingridin voimajohtoalueet lohkaisevat Suomen maastosta yli 60 000 hehtaaria, ne mahdollistavat paljon enemmän kuin rajoittavat. Voimajohtoalueet tarjoavat pohjan lukuisille eri käyttömahdollisuuksille.

Fingridin hallitsemaan kantaverkkoon kuuluu noin 14 000 kilometriä voimajohtoja ja yli 63 000 hehtaaria voimajohtoalueita, joista noin 52 000 hehtaaria on metsää, noin 10 000 hehtaaria peltoja ja noin 1 000 hehtaaria vesistöjä. Fingrid on lunastanut voimajohtoalueille rajoitetun käyttöoikeuden.

– Fingrid ei siis omista voimajohtojen alla olevaa maata, mutta huolehtii raivauksista, kertoo Fingridin ympäristöasiantuntija Tiina Seppänen.

Maanomistaja voi käyttää aluetta miten itse vain haluaa, kunhan voimajohtojen kunnossapitoa ei häiritä ja sähköturvallisuus otetaan huomioon. Voimajohtoalueita on mahdollista hyödyntää niin tehokkaasti, ettei yläpuolella kulkevaa voimajohtoa edes huomaa.

Fingrid tarkastelee voimajohtoalueita kokonaisuudessaan laajasti, ekosysteemipalveluajattelun kautta. Ekosysteemipalvelulla tarkoitetaan luonnon tuottamia aineellisia tai aineettomia hyötyjä ihmiselle, yhteiskunnalle ja muulle luonnolle. Tällaisella ajattelulla pyritään tuomaan esiin alueiden konkreettiset hyödyt, kuten esimerkiksi marjastus ja viljely.

– Voimajohtoalueita sopivalla tavalla hyödyntämällä voidaan tukea jopa valtakunnallisen tason tavoitteiden toteutumista, kuten esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta, kertoo Fingridin erikoisasiantuntija Max Isaksson.

Harvinaisten lajien kotiniitty

Voimajohtoalueet raivataan säännöllisesti. Valoisat ja avoimet alueet ovat tärkeitä niittyjen vähenemisestä kärsineille lajeille. Esimerkiksi Tampereella Pohtolan voimajohtoaluetta hoidetaan uhanalaisen tummaverkkoperhosen suojelemiseksi. Muita lajiharvinaisuuksia, jotka viihtyvät voimajohtoaukeilla, ovat hietasisilisko ja palosirkka. Voimajohtoalueilla tai niiden reunoilla viihtyvät hyvin myös monet piennisäkkäät ja -pedot.

Joskus voimajohtoalue voi sijaita sellaisessa paikassa, että sitä on koneellisesti hankala hoitaa. Apuun on hankittu nelijalkaisia kesätyöntekijöitä.

– Yksi kesän merkki Fingridissä on se, kun lampaat lähtevät voimajohtoalueen maaston trimmaajiksi, kertoo Seppänen.

Nokialla Luodon saarella ja Hätilännotkon viheralueella lampaat ovat laiduntaneet joka kesä vuodesta 2010 lähtien.

Joulukuusiviljelmä tai vaikka golfkenttä

Voimajohtoalueita käytetään monipuolisesti muun muassa ulkoiluun, retkeilyyn, viljelyyn, tutkimukseen, opetukseen, soranottoon, puutarhaviljelyyn ja mehiläistarhaukseen. Maanomistajan tahdon mukaan voimajohtoalue voi olla hyödyksi tai vain iloksi silmälle.

Voimajohtoalueista ylivoimaisesti suurin osa on metsää. Metsäisillä alueilla voi esimerkiksi retkeillä, marjastaa ja sienestää, ja alueilla kasvatetaan muun muassa joulukuusia. Hyvän näkyvyytensä ja matalan kasvustonsa ansiosta voimajohtoalueet sopivat hyvin myös esimerkiksi metsästykseen.

Vaikka voimajohtoalueita käytetään jo nyt monipuolisesti, niin potentiaalia on hyödyntää alueita entistä tehokkaammin. Voimajohtoalueita voidaan hyödyntää myös yllättävällä tavalla. Esimerkiksi Imatralla voimajohtojen alla on golfkenttä. Myös frisbeegolf on mahdollista voimajohtoalueilla. Pitää vain huolehtia, että lyönti- ja heittosuunta on voimajohdoista poispäin, ettei pallo tai frisbee jää jumiin tai vahingoita voimajohdon eristimiä.