– Tapa innovoida on muuttunut. Uskallamme tehdä rohkeammin kokeiluja, jotka johtavat uusiin innovaatioihin. Lisäksi olemme valmiimpia tekemään yhteistyötä eri tahojen parhaiden osaajien kanssa. Kaikkea ei tarvitse eikä pidä tehdä itse, teknologiapäällikkö Jussi Matilainen Fingridistä kertoo.

Ohessa muutamia poimintoja innovaatioista vuosien varrelta.

Enemmän ennakointia, järkevämpiä päätöksiä

Erilaisten simulointityökalut auttavat Fingridiä ennakoimaan. Niiden avulla on mahdollista arvioida sähkön siirtotarpeita jopa vuosikymmeniä eteenpäin sekä nähdä erilaisten skenaarioiden vaikutuksia verkon rakentamistarpeisiin. Hyvällä ennakoinnilla saadaan tehostettua verkon suunnittelua ja rakentamista.

Ulkoistaminen tuo tehokkuutta

Fingridin leivissä ei työskentele asentajien armeijaa valmiina korjaamaan verkkoa, vaan yhtiö on ulkoistanut suuren osan toiminnoistaan parhaille alihankkijoille. Kilpailuttamisella tasaisin väliajoin varmistetaan palveluille paras hinta ja laatu.

Tilaaja–toimittaja-malliin siirtyminen leikkasi  kantaverkon investointikustannuksista noin 30 prosenttia eli rahassa 100–200 miljoonaa euroa  2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmennellä. Samalla monen suomalaisyrityksen kilpailukyky ja mahdollisuus toimia Suomen rajojen ulkopuolella on parantunut merkittävästi.

Parempi verkko, enemmän siirtokykyä

Etenkin Suomen ja Ruotsin välillä verkon siirtokykyä on lisätty jopa 50 prosenttia uusia johtoja rakentamatta, mikä on ollut kustannustehokkaampaa ja nopeampaa kuin uuden verkon rakentaminen.

Siirtokykyä on kasvatettu muun muassa voimalaitosten säädöillä sekä parantamalla verkon toimintakykyä häiriötilanteissa. Erittäin tarkoilla GPS-signaaleihin perustuvilla mittauksilla voidaan mitata lähes reaaliajassa, miten verkko kestää eri häiriöitä.

Siirtokyvyn kasvattamisessa puhutaan satojen miljoonien eurojen säästöstä koko yhteiskunnalle.  Se on laskenut sähkön hintaa ja lisäksi valtavia verkkoinvestointeja on voitu lykätä kauemmas tulevaisuuteen.

Digitalisaation keinoin vähemmän häiriöitä

Digitalisaatio tuo mukanaan uusia tehokkaita menetelmiä, joilla voidaan huolehtia verkon kunnosta automaattisesti ilman ihmistyövoimaa.

Tutkimuksen ja kehittämisen kautta voimajärjestelmän käyttäytymistä ymmärretään paremmin, minkä vuoksi verkko saadaan toimimaan luotettavammin ja pysymään paremmassa kunnossa. Reaaliaikaisella kunnonvalvontajärjestelmällä saadaan ajoissa havaintoja, joiden perusteella muuntajia osataan vaihtaa tai korjata jo ennen kuin häiriöitä ilmaantuu. Sähkökatkojen aiheuttamat haitat voivat olla satoja miljoonia euroja. Koska muuntajat ovat verkon kalleimpia yksittäisiä osia ja niiden toimitusajat ovat pitkiä, yksi pelastettu muuntaja tuo sekin suuren rahallisen ja ajallisen säästön.

Myös kytkinlaitteiden reaaliaikaisella kunnonvalvonnalla on onnistuttu minimoimaan ympäristölle haitalliset SF6-kaasuvuodot.

Joustava kulutus

Sähköverkossa sähkön tuotannon ja kulutuksen pitää olla jatkuvasti tasapainossa. Puhtaampaan sähköön, aurinko- ja tuulivoimaan siirtyminen tarkoittaa, että tuotantoa on vaikeampi säätää: aurinkoon ja tuuleen ihmisellä ei ole keinoja vaikuttaa.

Sen vuoksi kulutuksen on nyt aika joustaa. Suunnitteilla on useita eri tapoja säädellä kulutusta esimerkiksi älyverkkojen, energiavarastojen sekä pienet joustoresurssit yhteen kokoavien aggregaattorien avulla.

Suuremmassa mittakaavassa kulutuksen tasaamista voi tehdä myös valtioiden välillä. Ahvenanmaasta suunnitellaan joustoaluetta, jota voidaan hyödyntää Suomen sekä Baltian sähkökuormien tasaamisessa, kunhan maiden välillä kulkevia tasavirtayhteyksiä parannetaan.

Tarkempi mittaus, turvallisempaa työskentelyä

Sähkön siirtoverkko aiheuttaa sähkömagneettisen kentän, jolle sen lähellä työskentelevät työntekijät altistuvat. Altistusta oli kuitenkin aiemmin vaikea mitata. Fingrid, Fortum ja Tampereen teknillinen yliopisto kehittivät uudenlaisen menetelmän, jolla altistus voidaan mitata riittävän tarkasti.

Keskitetty jätehuolto, suuret säästöt

Fingridin työmailla syntyvistä jätteistä vastaa nykyään keskitetysti yksi ainoa taho, on sitten kyse työmaista Inkoossa, Utsjoella tai niiden välillä. Materiaalitehokkuutta kehitetään jatkuvasti, ja jätteiden muodostumista pystytään seuraamaan sekä tonneissa että euroissa. Purkujätteet sisältävät paljon arvometalleja, jotka pystytään hyödyntämään. Tämä hyvittää suuren osan jätehuollon kuluista, mikä näkyy alhaisempina siirtohintoina.

Onnistunut kenttäkoe, yksi huoli pois

Aurinkomyrskyt saavat aikaan kauniita revontulia, mutta samalla saattavat aiheuttaa suuria harmeja muuntajille. Näin on käynyt muun muassa Kanadassa, mutta Toivilan asemalla tehdyssä kenttäkokeessa saatiin todistettua, ettei täkäläisissä muuntajatyypeissä ole samanlaista häiriöriskiä. Toivilan kenttäkokeen tuloksia on hyödynnetty muuntajien kehityksessä ympäri maailmaa.

Uudet pylväät, lisää viljelyalaa

Voimajohtojen pylväiden ympärille jää väkisinkin hukka-alaa, jota ei voi viljellä. Perinteisten pylväiden lähellä on ollut vaikeaa ja vaarallista työskennellä isoilla maatalouskoneilla. Fingrid kokosi työryhmän, johon pyydettiin mukaan myös muotoilijoita. Se onnistui kehittämään neljällä jalalla seisovan pylvään, jonka alla mahtuu ajamaan isoillakin koneilla. Näin pylväiden aiheuttama haitta maanviljelijöille saatiin minimoitua. Samalla myös uusien voimajohtolinjausten lupaprosessit saattoivat helpottua.

Lähteet:

Teknologiapäällikkö Jussi Matilaisen haastattelu

www.fingrid.fi

Fingrid T&K ja innovaatiot -erikoislehti 2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *