Samalla, kun Fingrid esittää joukon konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sähkömarkkinoiden toimintakyvyn palauttamiseksi, se odottaa myös kommentteja ja näkemyksiä alan toimijoilta ja puhehenkilöiltä. Seuraavalta aukeamalta ovat luettavissa pyydetyt kommentit Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmarkilta sekä Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistöltä.

Uusiutuvan energian tukeminen haittaa markkinaa

Pohjoismainen sähköjärjestelmä on merkittävien muutosten edessä. Vähähiiliseen sähköntuotantoon siirtyminen tuo valtavia muutoksia.

Kansalliset tukijärjestelmät ovat lyhyessä ajassa lisänneet merkittävästi uusiutuvan sähkön tuotantoa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Tämä on aiheuttanut sähkömarkkinoille energiaylijäämän, mikä näkyy sähkön markkinahinnan romahtamisena keinotekoisen alhaiselle tasolle. Markkinaperusteisesti toimivaa sähköntuotantoa on jouduttu sulkemaan. Suomessa säätökykyisen lauhdesähkön tuotantokapasiteetti on romahtanut ja Ruotsissa on tehty päätöksiä ydinvoimalaitosten ennenaikaisista sulkemisista.

ruusunenjukka_05– Sähkömarkkinoilla ei tänä päivänä ole edellytyksiä markkinaperusteisille investoinneille. Kehityssuunta on erittäin huolestuttava, sillä sähkömarkkinoiden toimintakyky heikkenee ja sähkön toimitusvarmuus on uhattuna, toteaa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Jatkossa uhkana on, että kaikkea sähköntuotantoa pitää tukea, mikä tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Markkinamekanismi on toistaiseksi ohjannut sähkön liikkeitä äärimmäisen tehokkaasti.

Hintasääntelystä halutaan eroon

Energiapoliittisten ratkaisujen rinnalla sähkömarkkinoita on kehitettävä siten, että ne tuovat järjestelmään joustoa markkinaehtoisesti. Tämä tarkoittaa kaiken hintasääntelyn poistamista sähkömarkkinoilta. Jatkossa saisimme siis aiempaa vaihtelevampia sähkönhintoja, mutta etenkin pitkällä tähtäimellä koko yhteiskuntaa hyödyttävää kustannustehokkuutta.

Fingrid on keskustelunavauksessaan esittänyt myös joukon konkreettisia toimia, joilla markkinoiden toimintaa voitaisiin parantaa siirtymäkaudella kohti tulevaisuuden sähköjärjestelmää. Toimet liittyvät muun muassa säätö- ja tasesähkön hinnoitteluun, tehoreserviin ja vähittäis- ja tukkumarkkinoiden yhteen kytkemiseen. Myös kotitaloudet halutaan reaaliaikaisille säätövoimamarkkinoille saamaan hyötyä kysynnänjoustosta.

– Toivon päättäjiltä rohkeutta sitoutua markkinaehtoisiin vaihtoehtoihin matkalla tulevaisuuden sähköjärjestelmään. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen on lähtökohta, mutta kyse on siitä tehdäänkö se kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti vai tehottomasti ja keskusohjatusti, toteaa Jukka Ruusunen.

– Keskustelua sähkömarkkinoiden toiminnasta pitää käydä koko Itämeren alueella. On selvää, että nykyisellä tiellä emme voi jatkaa.