Search
Close this search box.

Suomi tarvitsee entistä vahvemman kantaverkon

Jaa
Fingrid on kehittänyt kantaverkkoa perustehtävänsä mukaisesti koko 20-vuotisen olemassaolonsa ajan. Kehittämistyö koostuu päävoimansiirtoverkon suunnittelusta ja alueellisesta verkkosuunnittelusta, jota Fingrid tekee yhdessä asiakkaidensa kanssa. Tämä yhteistyö on viime aikoina entisestään tiivistynyt.
Juhani Tonteri (vas.), Aki Laurila, Kaisa Nykänen ja Antero Reilander työskentelevät kantaverkon uuden kehittämissuunnitelman parissa.

Fingrid julkaisee syksyllä internet-sivuillaan kanta­verkon uuden kehittämissuunnitelman vuosille 2017–2027. Kesällä lausuntokierroksella ollut suunnitelma sisältää Fingridin investoinnit raja­siirto­yhteyksiin, päävoimansiirtoverkkoon ja alueelliseen 110 kV -verkkoon sekä kuvauksen siitä, miten Fingrid suunnittelee kantaverkkoa.
Rajasiirtoyhteyksien ja rajasiirtokapasiteettiin vaikuttavien Suomen sisäisten verkkoinvestointien suunnittelua tehdään yhdessä Itämeren alueen kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Nämä suunnitelmat sovitetaan koko Euroopan laajuiseen kymmenvuotiseen verkkosuunnitelmaan.

– Kantaverkon kehittämissuunnitelma julkaistaan joka toinen vuosi. Se on otos Fingridin investointisuunnitelmasta juuri tällä hetkellä. Suunnitelma on joustava ja elää toimintaympäristön mukana, täsmentää verkkosuunnittelun asiantuntija Kaisa Nykänen.

Energia-ala käy läpi valtavaa murrosta. Uusiutuva energia syrjäyttää kiihtyvällä tahdilla fossiilista sähköntuotantoa. Kehityksen myötä päästöt vähenevät ja suuri osa säätökykyisestä tuotannosta korvautuu sään mukaan vaihtelevalla tuuli- ja aurinkovoimalla. Samaan aikaan Suomen riippuvuus sähköstä kasvaa.

– Tästä seuraa, että kantaverkon tulee olla entistäkin vahvempi ja luotettavampi, kiteyttää Fingridin verkkosuunnitteluyksikössä suunnittelupäällikkönä toimiva Aki Laurila.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana Fingrid investoi kantaverkkoon noin 1,2 miljardia euroa eli noin sata miljoonaa euroa vuodessa. Investointi­tasot vastaavat vuotuisia poistoja.

Alueellinen verkkosuunnittelu on yhteistyötä

Fingrid tekee alueellista verkkosuunnittelua 12 suunnittelualueella. Alueellinen verkkosuunnitelma päivitetään 3–5 vuoden välein. Tänä vuonna päivitysvuorossa ovat Lapin, Meri-Lapin, Oulun ja Kainuun alueelliset voimansiirtoverkot.

– Asiakkaidemme omat suunnitelmat ovat tärkeä lähtökohta, kun suunnittelemme ja kehitämme kokonaisuutta. Itsestään selvä yhteinen tavoite on mahdollisimman hyvin toimiva sähköverkko, verkkosuunnittelun vanhempi asiantuntija Antero Reilander toteaa.

Verkkosuunnittelun asiantuntija Juhani Tonteri painottaa niin ikään paikallisen osaamisen merkitystä.

– Asiakasyhteistyötä on tehty tässä muodossa onnistuneesti jo pari vuosikymmentä, ja sitä on tiivistetty palautteen pohjalta. Asiakkaiden näkemykset ja tietämys paikallisen toimintaympäristön kehittymisestä ovat meille erityisen tärkeitä asioita, Tonteri sanoo.

Verkkosuunnittelu on jatkuva prosessi. Jos toimintaympäristössä tapahtuu nopeita muutoksia, suunnitelmia täsmennetään myös päivityskierrosten välissä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana lisääntynyt tuulivoiman käyttö on vaatinut erityisen tiivistä yhteistyötä asiakkaiden ja sidosryhmien kesken, jotta kaikki toteutuneet hankkeet on saatu liitetyksi verkkoon aikataulussa ja kustannustehokkaasti.

Heikki Hukkanen

Isoja alueellisia hankkeita

Tornionlaakson Sähkö Oy on yksi keskeisistä verkkoyhtiöistä Pohjois-Suomessa. Se on jatkuvasti sekä kehittänyt omaa sähkönjakeluinfrastruktuuriaan että tehnyt tiivistä yhteistyötä Fingridin kanssa.

– Konkreettisista yhteisistä hankkeista pidän tärkeinä muun muassa vikapaikannuksen kehittämistä sekä loissähkön kasvuun liittyviä toimenpiteitä, kertoo Tornionlaakson Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Heikki Hukkanen.

Hukkanen mainitsee kaivostoiminnan ja tuulivoimatuotannon alueellisesti tärkeinä sähkön siirtokapasiteetin tarvitsijoina. Näihin tarpeisiin Tornionlaakson Sähkön on ollut välttämätöntä vahvistaa omaa sähköverkkoaan ja luonnollisesti huolehtia verkon käyttövarmuudesta.

– Tällä hetkellä meillä on omaa 110 kV:n verkkoa yli 300 kilometrin pituudelta. Pituus tulee kasvamaan, mikäli vireillä olevat kaivosinvestoinnit toteutuvat. Niistä erityisen merkittävä on vanhaan avolouhokseen uudelleen mahdollisesti avattava, suomalaisomisteisen Hannukainen Mining Oy:n rautakaivos Kolarissa, Hukkanen kertoo.