Energia-alan murros edellyttää uusia ja entistä parempia toimintamalleja, menetelmiä ja ­palveluja, joiden avulla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden energiajärjestelmän syntymiseen. Fingrid onkin panostanut vahvasti omaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tällä hetkellä työn alla on muun muassa useampia innovatiivisia kehitys­polkuja, jotka ovat saaneet alkusysäyksensä EU-komission rahoittamasta *MIGRATE-tutkimushankkeesta.

”Aurinko- ja tuulivoiman kaltaiset uudet sähköntuotantomuodot kytkeytyvät sähköverkkoon eri tavalla kuin perinteiset voimalaitokset. MIGRATE:n puitteissa selvitettiin, miten kantaverkkoyhtiön pitäisi siihen varautua”, Fingridin erikoisasiantuntija Mikko Kuivaniemi kertoo.

Käytännössä kysymys on siitä, kuinka paljon uusiutuvaa sähköntuotantoa on mahdollista liittää sähköjärjestelmään nykyisillä teknologioilla ennen kuin ilmenee ongelmia. MIGRATE:ssa pohdittiin myös, millaista uutta teknologiaa on kehitettävä sellaisen skenaarion varalle, jossa suurin osa tai kaikki sähkötuotanto tulee uusiutuvista lähteistä.

”Tätä ei ole aiemmin nähty isona ongelmana Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, missä suuntaajakytketyn sähköntuotannon osuus on toistaiseksi pysynyt maltillisena. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja nämä haasteet ovat tulleet entistä relevanteimmiksi”, Kuivaniemi toteaa.

Suuntaajakytketty tuotanto venyttää verkon suorituskykyä

Uusiutuvan energian kasvuun varautuminen ja sähköjärjestelmän hallinta ovat Fingridin keskeisiä strategisia kehitysteemoja. Siksi MIGRATE-hankkeen aikana hahmottunut yleiskuva esimerkiksi suuntaajakytketyn tuotannon määrän kasvun asettamista haasteista auttaa yksityiskohtaisemmassa kehitystyössä.

”Uusiutuvan energian mukanaan tuomat haasteet liittyvät muun muassa ­suuntaajien stabiiliuteen, keskeytysten hallintaan ja verkon suojauksen toimintaan. Näiden eteen tehdään nyt paljon työtä ja kehitetään ratkaisuja, joiden avulla voidaan ehkäistä verkon epästabilisuutta, Fingridin Voimajärjestelmän suunnittelu -yksikön päällikkö Antti Harjula sanoo.

Perinteiset tahtikoneet tukevat luontai­sesti sähköjärjestelmää, mutta tuuli- ja ­aurinkovoima edustavat ns. suuntaaja­kytkettyä tuotantoa, jolla ei ole ­luontaisesti samoja sähköjärjestelmää tukevia ominaisuuksia ja jonka toiminta perustuu ohjelmoituihin algoritmeihin. Sitä mukaa kun suuntaajakytketyn tuotannon osuus kasvaa, tarvitaan uusia keinoja verkon toimintakyvyn turvaamiseksi. Muutoin edessä voisi olla uusiutuvan energian tuotannon rajoittaminen.

Fingridin osallistuminen MIGRATE-hankkeeseen yhdessä alkuvuodesta ­julkaistun verkkovision kanssa antavat hyvän perustan vastata tulevaisuudessa häämöttäviin haasteisiin. Fingridin tekno­logiapäällikkö Jussi Matilainen muistuttaa, että T&K-toiminnalle on ­luonteenomaista tietty epävarmuus ja tietämättömyys lopputuloksesta. Vain ennakoimalla on mahdollista suunnitella korkealaatuisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja erilaisten tilanteiden hallintaan.

”EU:n sähkön kantaverkkoyhtiöiden yhdistys ENTSO-E on tunnustanut T&K:n arvon ja nostanut sen yhdeksi toimintansa painopistealueeksi. Sen avulla on mahdollista päästä hyödyntämään täysimääräisesti aurinko- ja tuulienergiaa ja leikkaamaan hiilidioksidipäästöjä”, Matilainen summaa.

Lue lisää hankkeesta: h2020-migrate.eu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *