Tolppa tontille – mitä maanomistajan pitäisi tietää? 

Suomen kantaverkko käsittää yli 14 000 kilometriä sähköjohtoja, jotka kulkevat noin 100 000 maanomistajan maiden halki. Miten mailla liikutaan ja toimitaan – Fingrid vastaa usein esitettyihin kysymyksiin.

Maanomistajia koolla Fingridin järjestämässä infotilaisuudessa.

Sähköyhtiöillä on lakisääteinen oikeus liikkua ja toimia mailla aina tarvittaessa, mutta menneisyyteen verrattuna asenne on muuttunut: ennen mentiin ja tehtiin vaikka kyselemättä, nykyään Fingrid haluaa kaikin tavoin lisätä avoimuutta maanomistajien suuntaan. Fingridin maankäyttöpäällikkö Ilkka Alm vastaa muutamiin usein esitettyihin kysymyksiin.

1. Kuinka ajoissa tiedän, jos mailleni rakennetaan sähköjohto?

Rakennushankkeet ovat monimutkaisia, monivaiheisia ja vievät paljon aikaa. Pelkästään johdon suunnitteluprosessi ympäristövaikutusten arviointeineen vie aikaa vähintään kaksi vuotta. Pyrimme olemaan yhteydessä alueen maanomistajiin ensimmäisen kerran viimeistään siinä vaiheessa, kun ympäristövaikutusten arvioinnista kerrotaan yleisötilaisuuksissa. Johdon suunnittelun tarkentuessa olemme yhteydessä niihin maanomistajiin, joiden maille johto suunnitelmissa sijoittuisi. Haemme aina yhteisesti hyväksyttyä ratkaisua, jolle voimme hakea valtioneuvostolta lunastuslupaa. Puolueeton lunastusmenettely takaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Kaikkiaan prosessi vie aikaa suunnittelupöydältä valmiiseen voimajohtoon 5-8 vuotta.

2. Millaisia vaikutuksia johdon rakentamisella on mailleni? Saanko siitä korvausta?

Fingrid perustaa lunastamalleen alueelle käyttöoikeuden. Maanomistaja omistaa maan edelleen, mutta alueella toimimiseen on rajoituksia, ja esimerkiksi metsää ei voi enää kasvattaa linjan kohdalla. Korvaukset lunastettavan alueen käytöstä määrittää puolueeton taho, lunastustoimikunta.

3. Voinko vaikuttaa johdon linjaukseen tai sähköpylväiden sijaintiin?

Maanomistajaa kuullaan ja hänen toiveitaan otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Ks. myös kysymys 1.

4. Miksi minulle ei aina kerrota, kun maillani liikutaan ja sähköpylväillä asioidaan?

Akuuteissa tilanteissa kyse voi olla maakunnan kokoisista käyttöhäiriöistä. Silloin maanomistajille ei ehditä tiedottaa. Laajemmista, etukäteen suunnitelluista huoltotoimenpiteistä tiedotetaan ennakkoon. Maanomistajat lähettävät meille paljon palautetta ja toivovat vieläkin täsmällisempää tietoa maillaan suoritettavista työvaiheista. Kehitämme viestintää koko ajan; verkossa tavoitteenamme on tarjota entistä ajantasaisempaa tietoa. Yhteystietomme ovat aina maanomistajien saatavilla ja vastaamme kysymyksiin mahdollisuuksien mukaan. Kotisivuillamme on Karttapalvelu, jonka kautta voi esittää palautetta ja kysymyksiä kohdistamalla niitä kartalle.

5. Mitä sähkölinjaa varten raivatulla alueella saa tehdä ja mitä ei?

Maanomistajalla on oikeus toimia alueella, mikäli se on turvallista hänen itsensä ja voimajohdon kannalta. Tämän vuoksi toivomme, että maanomistaja on Fingridiin yhteydessä jo ennakkoon, jos alueelle suunnitellaan tien tai rakennusten rakentamista, louhimista, maansiirtoja, ojitusta tai muuta vastaavaa toimintaa. Annamme ohjeet, joiden mukaan on turvallisinta toimia aiheuttamatta ihmisille tai johdoille vaaraa. Muuten pätevät jokamiehen oikeudet: marjastaminen ja sienestäminen on sallittua, mutta joulukuusen ottamiseen tai moottorikelkkareitin tekemiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa.

6. Onko johtojen alla turvallista liikkua?

On, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Avotulen tekemistä tai vaikka laavun rakentamista suoraan johtojen alle emme suosittele –  pahimmassa tapauksessa sähköjohtoihin nouseva savu voi aiheuttaa valokaaren, mikä on vaarallinen myös ihmisille. Linja-alueita käytetään usein metsästämiseen. Lavaa rakentaessa pitää huomioida, ettei ampumasuunta ole päin johtimia tai pylväitä. Pylväät on maadoitettu, joten salaman iskiessä pylvääseen sähkövirta purkautuu hallitusti maahan. Ukonilmalla ei kuitenkaan ole suositeltavaa oleskella johdon alla.