RAC3

Muhos (Pyhänselkä)–Keminmaa–Ruotsin puolella: Messaure

Fingrid suunnittelee kantaverkkoon uutta 400 kilovoltin voimajohtoa Muhoksen Pyhänselän ja Keminmaan välille. Hanke on osa Suomen ja Ruotsin välistä kolmatta vaihtosähköyhteyttä (RAC3). Ensin toteutetaan Pyhänselän ja Keminmaan sähköasemien välinen osuus ja tämän jälkeen, Ruotsin puolen reittivaihtoehtojen tarkennuttua, osuus Keminmaalta Ruotsin rajalle Tornionjoelle. Kaikkiaan Suomen puolelle tulee noin 200 kilometriä uutta voimajohtoa.

Projektipäällikkö Tuomas Maasalo linjatyömaalla Luumäellä.

Fingrid ja Svenska kraftnät allekirjoittivat sopimuksen uuden yhteyden toteuttamisperiaatteista elokuussa 2017. Linja rakennetaan osissa, yhtä aikaa valtionrajan molemmin puolin. Rajanylityspaikaksi on sovittu Tornionjoen Vuennonkoski. Hankkeeseen haetaan EU-tukea, ja koko RAC3:n arvioidaan valmistuvan vuonna 2025. Vilkkain rakennusvaihe ajoittuu vuosiin 2023–2024.

Muhoksen Pyhänselän ja Keminmaan välisen voimajohdon pituus on noin 153 kilometriä, josta noin 86 kilometriä on uutta johtokäytävää. Hanke sijoittuu Muhoksen, Oulun, Iin, Simon ja Keminmaan kuntien alueille. Hankkeessa pyritään hyödyntämään nykyisiä voimajohtoreittejä mahdollisimman paljon.

Hankkeessa on menossa ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA. Pyhänselkä–Keminmaan välin YVA on loppusuoralla, ja siinä todetut neidonkengän esiintymisalueet ja kivikautiset asuinpaikat on otettu huomioon reittisuunnitelmassa. Keminmaa–Tornionjoki välin YVA on käynnistynyt. Sen jälkeen on edessä yleissuunnitteluvaihe, jota valmistellaan jo nyt.

Nimi RAC3 on lyhenne sanoista: Ruotsi + AC eli vaihtovirta (Alternating Current) + kolmas yhteys Ruotsiin.

Asiantuntijat: rakentamispäällikkö Keijo Välimaa ja vanhempi projektipäällikkö Ritva Laine

 

Metsälinja

Petäjävesi–Muhos (Pyhänselkä)

Projektipäällikkö Hannu Kuikka, taustalla uutta linjaa Orimattilassa.

Kun RAC3 tuo sähkön Suomen puolelle, Metsälinja kuljettaa sen etelän keskuksiin. Metsälinja toteutetaan 400 kilovoltin voimajohtona, joka korvaa samalla teknisen käyttöikänsä loppuun tulevaa 220 kilovoltin järjestelmää Keski-Suomessa. Nykyiset 220 kilovoltin voimajohdot Keski-Suomen ja Oulujoen välillä on rakennettu 1940- ja 1950-luvuilla. Petäjäveden sähköasema vahvistetaan 400/110 kilovoltin muunnolla, ja Pyhänselän sähköasemaa laajennetaan merkittävästi.

Metsälinja kulkee yhteensä noin 310 kilometrin matkan Jyväskylän läheltä Petäjävedeltä Muhokselle, Oulun lähelle. Valittu johtoreitti sijoittuu Petäjäveden, Uuraisten, Multian, Saarijärven, Karstulan, Kivijärven, Kinnulan, Reisjärven, Pihtiputaan, Haapajärven, Nivalan, Haapaveden, Siikalatvan, Limingan, Tyrnävän ja Muhoksen alueille.

Metsälinja on yleissuunnitteluvaiheessa. Suunnitelman mukaan Fingrid hakee loppusyksystä 2018 lunastuslupaa valtioneuvostolta. Fingrid on ollut yhteydessä maanomistajiin, ja noin 70 prosenttia maanomistajista on jo tehnyt ennakkosopimuksen. Lokakuun lopussa järjestetään vielä kuulemiskokoukset sopimuksettomille maanomistajille.

Suunnitelman mukaan loppukesästä 2019 järjestetään lunastuksen aloituskokous 15 kunnassa edellyttäen luonnollisesti, että lupa valtioneuvostolta on saatu. Suunnitelman mukaan Metsälinjan rakentaminen alkaa syksyllä 2019, ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Asiantuntija: projektipäällikkö Hannu Kuikka

 

Rautarouva II

Lieto–Forssa , Koria–Yllikkälä ja Hikiä–Orimattila 

Työmaan valvoja Ossi Muuronen (vas.) ja pääurakoitsija Vattenfallin turvallisuusvalvoja Jaakko Hämäläinen tarkastavat linjatyömaan työturvallisuusasioita Kouvolan Kiehuvassa.

Viimeisetkin rippeet 1920-luvun lopulla Imatran ja Turun välille rakennetusta Suomen ensimmäisestä suurjännitelinjasta, Rautarouvasta, puretaan ensi vuonna. Itsenäisyytemme alkuaikoina ajateltiin, että Imatran vesivoimala tuottaisi aina riittävästi sähköä koko Suomen tarpeeksi. Nykyään sen kokonaisteho, 192 MW, kattaa vain pienen osan noin 15 000 MW:n kulutushuipusta. Ajat ovat muuttuneet ja kantaverkko niiden mukana.

Turun vierestä Liedosta Forssaan kulkeva 400 kilovoltin + 110 kilovoltin yhteys on jo käytössä. Kouvolan Korian sähköasemalta Yllikkälään, Lappeenrannan lähelle kulkeva, uusittu 110 kilovoltin yhteys valmistuu ja otetaan käyttöön marraskuussa 2018. Helmikuussa 2017 alkanut työmaa on loppusuoralla. Voimajohtoa on purettu ja uusittu osa kerrallaan, ja tällä hetkellä työt ovat käynnissä Luumäen ja Yllikkälän välissä, minkä jälkeen uusi yhteys Korian ja Yllikkälän välillä on valmis.

Viimeinen osa vanhaa linjaa korvataan Hikiän ja Orimattilan välille rakennettavalla linjalla, joka valmistuu joulukuussa 2019. Uusi voimajohto kulkee Hikiältä Iso-Hennaan vanhan Rautarouvan reittiä, mutta Iso-Hennasta Orimattilaan rakennetaan 16 kilometriä voimajohtoa uudelle reitille, Lahdentietä mukaillen. Uudella reitillä lähes kaikki pylväät ovat jo pystyssä ja johdintyöt ovat käynnissä, ja työmaa näkyy hyvin Lahdentielle. Vanha yhteys Iso-Hennasta Tönnönmäelle puretaan. Tällä hetkellä työmaalla tehdään perustustöitä Hikiän ja Iso-Hennan välillä ja Hikiän päässä myös johtojärjestelyjä tulevaa Hikiä-Orimattilan voimajohtoa varten. Orimattilaan rakennetaan parhaillaan uutta sähköasemaa, ja Hikiän sähköasemaa laajennetaan.

Tälle uudelle, Imatralta Turkuun kulkevalle kokonaisuudelle on annettu historiaa kunnioittava nimi, Rautarouva II.

Asiantuntijat: projektipäälliköt Hannu Kuikka ja Tuomas Maasalo

 

Vuoksen sähköasemalta lähtevät linjat

Lempiälä–Vuoksi ja Onnela–Vuoksi 

Vanhempi projektipäällikkö Ritva Laine linjan purkutyömaalla Lappeenrannan lähistöllä.

Joutsenon ja Imatran väliin on rakennettu uusi Vuoksen sähköasema ja sieltä itään ja länteen lähtevät linjat uusitaan. Uusi 110 kilovoltin sähköasema otettiin käyttöön viime kesäkuussa, ja uudet voimajohdot valmistuvat vaiheittain 2018 ja 2019. Kun energiantarve tulevaisuudessa kasvaa, Vuokseen rakennetaan 400 kilovoltin sähköasema, joka voidaan kytkeä Fingridin 400 kilovoltin verkkoon rakenteilla olevan 400/110 kilovoltin Lempiälä–Vuoksi-voimajohdon kautta.

Uutta sähköasemaa ja johtoreittejä itään (Onnelaan) ja länteen (Lempiälään) on suunniteltu jo kymmenisen vuotta. Uusiminen tuli ajankohtaiseksi, kun Kemira päätti laajentaa natriumkloraattituotantoaan Joutsenon tehtaalla. Tehdaslaajennus vihittiin käyttöön marraskuussa 2017, ja tehtaan sähkön kulutus on kasvanut huomattavasti. Alueella on muutenkin runsaasti teollisuutta, ja Fingrid haluaa mahdollistaa investointeja omalla toiminnallaan.

Onnelasta Vuokseen kulkevat 110 kilovoltin voimajohdot ovat jo valmiita ja käytössä. Lempiälä–Vuoksi-urakka sisältää noin 24 kilometriä uutta 400/110 kilovoltin voimajohtoa. Uusi voimajohto rakennetaan purettavan, 1950-luvun alussa rakennetun 110 kilovoltin johdon paikalle. Imatra-Lempiälä-välillä on purettu vanhaa 110 kilovoltin voimajohtoa, ja uudelle johdolle tehdään parhaillaan perustuksia. Lokakuussa alkaa pylväiden kasaus ja sen jälkeen pystytys. Voimajohtolinja otetaan käyttöön kesäkuussa 2019.

Asiantuntija: vanhempi projektipäällikkö Ritva Laine

 

Pohjois-Karjalan verkkovahvistukset

Kontiolahden, Pamilon ja Uimaharjun sähköasemien väliset voimajohdot

Fingrid uusii Pohjois-Karjalan 110 kilovoltin voimajohtoja: Uimaharju–Pamilo, Kontiolahti–Uimaharju ja Kontiolahti–Pamilo. Kontiolahden kunnan ja Joensuun kaupungin alueille sijoittuvat 1960-luvulla rakennetut voimajohdot ovat ikääntyneitä, eikä niiden siirtokyky ole riittävä. Kunnostustöissä ajanmukaistetaan johtojen rakenteita, ja puiset pylväät korvataan pääosin vastaavan tyyppisillä teräspylväillä. Kantaverkon vahvistamisen myötä voimajohdot pystyvät vastaamaan paremmin tulevaisuuden kysyntään.

Verkkovahvistukset ovat yleissuunnitteluvaiheessa. Ensimmäinen hanke, joka kattaa Uimaharjun ja Pamilon välisen matkan, rakennetaan vuoden 2019 tammi–syyskuun aikana. Toisena uusitaan Kontiolahden ja Uimaharjun välinen osuus, jonka työt alkavat kesällä 2019. Kolmannessa vaiheessa uusitaan Kontiolahti–Pamilo-voimajohto. Kaikkiaan voimajohtoja uusitaan 112 kilometrin pituudelta. Pamiloon rakennetaan uusi sähköasema, ja Kontiolahden ja Uimaharjun sähköasemat päivitetään. Urakan arvioidaan olevan valmis vuonna 2022.

Voimajohdot muodostavat kolmion, joka sijaitsee vaativassa maastossa. Voimajohdot kulkevat alueella, joka on osin suomaata, ja jonka korkeuserot ovat suuria. Hankkeen erityishaasteena on jääkuorma-alueiden huomioon ottaminen suunnittelussa.

Koska uudet johtohankkeet sijoittuvat pääosin vanhojen paikalle, ne eivät aiheuta suuria muutoksia maanomistajien maankäyttöön. Pylväiden määrä jopa vähenee entisestä.

Asiantuntija: vanhempi projektipäällikkö Antti Linna