Viisi hanketta yleissuunnittelussa

Kantaverkkoa kehitetään tulevaisuuden tarpeisiin. Fingridillä on tällä hetkellä suunnittelun loppuvaiheessa eli yleissuunnitteluvaiheessa jo viisi seuraavaa hanketta.

RAC3

Muhos (Pyhänselkä)–Keminmaa–Ruotsin puolella: Messaure

Fingrid suunnittelee kantaverkkoon uutta 400 kilovoltin voimajohtoa Muhoksen Pyhänselän ja Keminmaan välille. Hanke on osa Suomen ja Ruotsin välistä kolmatta vaihtosähköyhteyttä (RAC3). Ensin toteutetaan Pyhänselän ja Keminmaan sähköasemien välinen osuus ja tämän jälkeen, Ruotsin puolen reittivaihtoehtojen tarkennuttua, osuus Keminmaalta Ruotsin rajalle Tornionjoelle. Kaikkiaan Suomen puolelle tulee noin 200 kilometriä uutta voimajohtoa.

Fingrid ja Svenska kraftnät allekirjoittivat sopimuksen uuden yhteyden toteuttamisperiaatteista elokuussa 2017. Linja rakennetaan osissa, yhtä aikaa valtionrajan molemmin puolin. Hankkeeseen haetaan EU-tukea, ja koko RAC3:n arvioidaan valmistuvan vuonna 2025.

Muhoksen Pyhänselän ja Keminmaan välisen voimajohdon pituus on noin 153 kilometriä, josta noin 86 kilometriä on uutta johtokäytävää.

Hanke sijoittuu Muhoksen, Oulun, Iin, Simon ja Keminmaan kuntien alueille. Hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon nykyisiä voimajohtoreittejä. Voimajohtolinja toteutetaan pääosin harustetuin pylväin. Hankkeessa on menossa ympäristövaikutusten arviointimenettely.

Nimi RAC3 on lyhenne sanoista: Ruotsi + AC eli vaihtovirta (Alternating Current) + kolmas yhteys Ruotsiin.

 

Metsälinja

Petäjävesi–Muhos (Pyhänselkä)

Kun RAC3 tuo sähkön Suomen puolelle, Metsälinja kuljettaa sen etelän keskuksiin. Metsälinja kulkee yhteensä 310 kilometrin matkan Jyväskylän läheltä Petäjävedeltä Muhokselle, Oulun lähelle. Valittu johtoreitti sijoittuu Petäjäveden, Uuraisten, Multian, Saarijärven, Karstulan, Kivijärven, Kinnulan, Reisjärven, Pihtiputaan, Haapajärven, Nivalan, Haapaveden, Siikalatvan, Limingan, Tyrnävän ja Muhoksen kuntien/kaupunkien alueille. Petäjäveden sähköasema vahvistetaan 400/110 kilovoltin muunnolla, ja Pyhänselän sähköasemaa laajennetaan merkittävästi.

Metsälinja on yleissuunnitteluvaiheessa. Suunnitelmien mukaan Fingrid hakee syksyllä 2018 lunastuslupaa valtioneuvostolta. Fingrid on jo ollut yhteydessä maanomistajiin ja ennakkosopimuksiakin on tehty. Suunnitelman mukaan syksyllä 2019 järjestetään lunastustoimituksen alkukokous 15 kunnassa edellyttäen luonnollisesti, että lupa valtioneuvostolta on saatu. Metsälinjan arvioidaan valmistuvan vuoden 2022 loppuun mennessä.

 

Rautarouva II

Lieto–Forssa , Koria–Yllikkälä ja Hikiä–Orimattila 

Työmaan valvoja Ossi Muuronen (vas.) ja pääurakoitsija Vattenfallin turvallisuusvalvoja Jaakko Hämäläinen tarkastavat linjatyömaan työturvallisuusasioita Kouvolan Kiehuvassa.

Viimeisetkin rippeet 1920-luvun lopulla Imatran ja Turun välille rakennetusta Suomen ensimmäisestä suurjännitelinjasta, Rautarouvasta, puretaan ensi vuonna. Itsenäisyytemme alkuaikoina ajateltiin, että Imatran vesivoimala tuottaisi aina riittävästi sähköä koko Suomen tarpeeksi. Nykyään sen kokonaisteho, 192 megawattia, kattaa vain pienen osan noin 15 000 megawatin kulutushuipusta. Ajat ovat muuttuneet ja kantaverkko niiden mukana.

Viimeinen osa vanhaa linjaa korvataan Hikiän ja Orimattilan välille rakennettavalla linjalla, joka valmistuu 2019.
Kouvolan Korian sähköasemalta Yllikkälään, Lappeenrannan lähelle kulkeva, uusittu 110 kilovoltin yhteys otetaan käyttöön vuonna 2019. Turun vierestä Liedosta Forssaan kulkeva 400 + 110 kilovoltin yhteys on valmistunut tänä keväänä.

Uudelle kokonaisuudelle on annettu historiaa kunnioittava nimi, Rautarouva II.

 

Vuoksen sähköasemalta lähtevät linjat

Lempiälä–Vuoksi ja Onnela–Vuoksi 

Joutsenon ja Imatran väliin on rakenteilla uusi Vuoksen sähköasema ja sieltä itään ja länteen lähtevät linjat uusitaan. Uutta sähköasemaa ja johtoreittejä itään (Onnelaan) ja länteen (Lempiälään) on suunniteltu jo kymmenisen vuotta. Uusiminen tuli ajankohtaiseksi, kun Kemira päätti laajentaa natriumkloraattituotantoaan Joutsenon tehtaalla. Tehdaslaajennus vihittiin käyttöön marraskuussa 2017, ja tehtaan sähkön kulutus on kasvanut huomattavasti.

Alueella on muutenkin runsaasti teollisuutta, ja Fingrid haluaa mahdollistaa investointeja omalla toiminnallaan. Uusi sähköasema otetaan käyttöön kesällä 2018, ja uudet voimajohdot valmistuvat vaiheittain 2018 ja 2019.

 

Pohjois-Karjalan verkkovahvistukset

Kontiolahden, Pamilon ja Uimaharjun sähköasemien väliset voimajohdot

Fingrid uusii Pohjois-Karjalan 110 kilovoltin voimajohtoja: Uimaharju–Pamilo, Kontiolahti–Uimaharju ja Kontiolahti–Pamilo. Kontiolahden kunnan ja Joensuun kaupungin alueille sijoittuvat 1960-luvulla rakennetut voimajohdot ovat ikääntyneitä ja huonokuntoisia eikä niiden siirtokyky ole riittävä. Kunnostustöissä ajanmukaistetaan johtojen rakenteita, ja puiset pylväät korvataan pääosin vastaavan tyyppisillä teräspylväillä.

Pamiloon rakennetaan uusi sähköasema, ja Kontiolahden ja Uimaharjun sähköasemat päivitetään. Työ tehdään osissa, ja kokonaisuus on valmis vuonna 2021.
Kun uudet johtohankkeet sijoittuvat vanhojen paikalle, ne eivät aiheuta suuria muutoksia maanomistajien maankäyttöön. Pylväiden määrä jopa vähenee entisestä. Hankkeen erityishaasteena on jääkuorma-alueiden huomioon ottaminen suunnittelussa.