Search
Close this search box.

YVA kysyy ihmisiltä ja arvostaa ympäristöä

Jaa
Voimajohtohankkeiden vuorovaikutteisuus on kasvanut vuosien mittaan. Hankkeen YVA-menettelyssä selvitetään hankkeen vaikutukset ihmisiin sekä alueen luonnonoloihin. Asukkailta pyydetään kannanottoja voimajohtoreitteihin ja maastoa kartoitetaan monesta näkökulmasta. – Haluamme aidosti ottaa ihmiset ja ympäristön huomioon ja tehdä asiat mahdollisimman sopuisasti ja hyvin. Parannamme YVA-prosessimme joustavuutta jatkuvasti, sanoo Fingridin maankäyttöpäällikkö Ilkka Alm.

Lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA lähtee käyntiin samaan aikaan, kun voimajohtoa aletaan esisuunnitella. YVA:n avulla varmistetaan, että hankealueeseen ja ihmisiin kohdistuvat ympäristövaikutukset tunnistetaan ajoissa ja lievennetään jo johtoreittiä suunniteltaessa. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman vähän haittaa niin ympäristölle, maanomistajille kuin lähialueen asukkaillekin – toki kantaverkon käyttövarmuutta ja häiriötöntä sähkönsaantia vaarantamatta.

– Hankkeen onnistumisen kannalta on olennaista, että alueella asuvat ihmiset voivat vaikuttaa ja ottaa kantaa voimajohtoreitteihin jo hyvissä ajoin. Tällöin muutostoiveita voidaan parhaiten huomioida.

Viime vuosien aikana Fingrid on oma-aloitteisesti lisännyt ihmisten kuulemista. Aikaisemmin infotilaisuuksista ilmoitettiin vain lakisääteisesti hankealueen lehdissä, mutta nyt lehti-ilmoitusten lisäksi voimajohtoreitin varrella asuvia tai mökkeileviä kiinteistönomistajia kutsutaan kuulemaan voimajohtohankkeesta myös henkilökohtaisesti. Lisäksi hankkeen suunnittelua voi kommentoida myös Fingridin sähköisen palautejärjestelmän kautta.

– Ne ihmiset, joihin voimajohtolinjaus vaikuttaa, eivät aina asu alueella vakituisesti tai eivät saa käsiinsä paikallislehteä, jossa infotilaisuudesta kerrotaan. Kutsujen myötä olemme tavoittaneet ihmisiä paremmin ja saaneet tiedotuskanavat auki vuoropuhelulle.

Toisten ihmisten mailla

Fingridin voimajohdot sijoittuvat pääasiassa toisten ihmisten maille. Niinpä maanomistajat ovatkin lukumääräisesti Fingridin suurin sidosryhmä. Heiltä yhtiö saa myös eniten palautetta.

– YVA:n aikana tarkastellaan voimajohtohankkeesta aiheutuvat vaikutukset eri reittivaihtoehdoissa. Hanketta koskevat päätökset tehdään lopuksi YVAn tuottaman tiedon, ihmisiltä saadun palautteen ja teknistaloudellisten tarkastelujen perusteella. Kun pylväspaikat tarkentuvat, moni maanomistaja on jo voinut osallistua hankkeeseen ennakkotiedottamisen ansiosta. Tässäkin vaiheessa vielä mahdollisia kommentteja yritetään ottaa huomioon, Alm sanoo.

– Fingridillä on käynnissä keskimäärin 2–3 YVA-menettelyä vuodessa. YVA käynnistyy aina, kun on kyse yli 15 kilometriä pitkästä 400 tai 220 kilovoltin johtohankkeesta. Pienemmissä 110 kilovoltin johtohankkeissa riittää yleensä kevyempi ympäristöselvitys.

Tilastot kertovat, että YVA-lain reilun 20-vuotisen historian aikana YVA-hankkeita on Suomessa tullut vireille reilut 700. Näistä Fingridin hankkeita on ollut lähemmäs 40.

YVA alkoi 1995, nyt tarkentuu

YVA-laki tuli voimaan vuonna 1995. Sitä ennen voimajohtojen reittisuunnittelu tehtiin lähtökohtaisesti kartalla, toki maanomistajia, asutusta ja ympäristöä huomioiden. Alustavat reittineuvottelut käytiin viranomaistaholla. Maanomistajien tiedottaminen tapahtui vasta siinä vaiheessa, kun suunnittelussa lähdettiin maastokartoitukselle.

– Muutostoiveita pystyi siis esittämään vasta melko myöhäisessä vaiheessa, joten niiden läpimeno oli epävarmaa. Yksittäisen pylväspaikan muutoksella kun saattaa olla hyvinkin laajat heijastusvaikutukset pylvään molemmin puolin. YVA toi tullessaan kaivatun mahdollisuuden varhaisen vaiheen vaikuttamiseen, jatkaa Alm.

Ensimmäinen, lain tuloa ennakoiva voimajohtoalueen ympäristökartoitus tehtiin Imatran Voiman hankkeessa Kokkolan-Oulun alueella vuonna 1991. Samoin Oulun seudulla tehtiin Fingridin ensimmäinen lakisääteinen YVA vuonna 1995. Tuon ajan YVA oli kooltaan 20 sivua, kun nykyiset ympäristövaikutusselvitykset ovat hyvinkin kymmenkertaisia, 200-sivuisia ja karttaliitteillä lisättyjä.

– Nykyään ympäristösääntelyä ja ihmisten ja ympäristön vaatimuksiakin on enemmän. EU:n myötä harvinaisten lajien painoarvo on noussut – tällaisia ovat esimerkiksi metsäalueilla liito-orava ja rannikkoalueilla merikotka. Esimerkkinä luontoarvojen merkityksen noususta on vaikkapa parhaillaan Pyhäjoella käynnissä oleva johtohanke, jossa linnustollisesti arvokkaalla alueella tehtiin poikkeuksellisen mittavat pesimä- ja muuttolinnustoselvitykset, ja niiden avulla alueen linnustoarvot otettiin suunnittelun lähtökohdaksi.

Parhaillaan YVA-lakia ollaan päivittämässä YVA:n laadun kehittämiseksi ja sisältövaatimusten ajantasaistamiseksi. Nyt halutaan myös lisätä joustavuutta viranomaistoimintaan. Tarkoituksena on, että samoja asioita ei esimerkiksi maastosta tutkittaisi moneen kertaan, vaan jo kerättyä tietoa hyödynnettäisiin eri lupamenettelyissä. YVA linkittyykin jatkossa tiiviimmin mm. Natura-arviointiin ja hankekaavoitukseen.