Kesäkuussa 2016 lanseerattu Energiasää on Ilmatieteen laitoksen kehittämä palvelu, joka tarjoaa ennusteen aurinko- ja tuulienergian saatavuudesta paikallisesti Suomessa seuraavan 24 tunnin aikana.
Fingridin yleiset liittymisehdot uudistetaan tänä vuonna. Nykyisiä liittymisehtoja on tarve päivittää vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.
Ensi vuonna päivitetään voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV). EU:n Voimalaitosten liittämisen verkkosääntö (NC RfG) viedään osaksi Fingridin vaatimuksia.
Hätätila ja käytönpalautus -verkkosääntö (Network Code for Emergency and Restoration) yhtenäistää kantaverkkoyhtiöiden toimintaa sähköjärjestelmän häiriötilanteissa.
Fingrid on saanut useita kyselyjä aurinkovoimalaitosten sijoittamisesta voimajohtoalueille. Se ei kuitenkaan ole kantaverkon näkökulmasta mahdollista. Myöskin tuulivoimalan sijoittaminen aivan kantaverkon voimajohdon läheisyyteen on ongelmallista. Tuuli- ja aurinkovoimaa koskeva ohjeistus on mukana päivitetyssä kaavaohjeessa, joka on tarkoitettu kuntien kaavoittajien käyttöön.
Fingrid on nimennyt pohjoisen ja etelän väliset 400 kilovoltin voimajohtoyhteydet Suomi 100 vuotta -juhlavuoden hengessä.
Kulutusjoustot ovat tehokas tapa varautua sähköverkon poikkeustilanteisiin. Ne täydentävät häiriötilanteissa tuotantojoustoja. Fingrid on hankkinut vuodelle 2017 ennätyksellisen määrän kulutusjoustoista saatavaa taajuusohjattua häiriöreserviä.
Fingridin 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yhtiön historiasta on kirjoitettu laaja historiikki Fingrid Oyj – kaksi vuosikymmentä. Se kuvaa yhtiössä ja ympäröivässä maailmassa vuosien varrella tapahtuneita muutoksia ja sitä, miten Fingrid suuntaa kohti tulevaa.
Koko energiajärjestelmämme muuttuu perusteellisesti. Fingrid huomioi strategiassaan, että suunta on kohti puhtaita energiateknologioita sekä hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Maakaapeleiden yleistyminen on lisännyt loistehon määrää ja sitä kautta kantaverkon ylläpitokuluja. Fingrid joutuu tästä syystä ensi vuoden alusta tarkistamaan liittymäkohtaisesti loistehon kulutuksen ja veloittamaan siitä, mikäli kulutus ylittää määritellyt rajat. Sähköyhtiöiden voikin olla jatkossa järkevää investoida loistehoa sopivasti kompensoivaan tekniikkaan.
