Maakaapeleiden yleistyminen on lisännyt loistehon määrää ja sitä kautta kantaverkon ylläpitokuluja. Fingrid joutuu tästä syystä ensi vuoden alusta tarkistamaan liittymäkohtaisesti loistehon kulutuksen ja veloittamaan siitä, mikäli kulutus ylittää määritellyt rajat. Sähköyhtiöiden voikin olla jatkossa järkevää investoida loistehoa sopivasti kompensoivaan tekniikkaan.
Neljän pohjoismaisen kantaverkkoyhtiön yhteinen käytönsuunnittelutoimisto aloittelee tällä hetkellä toimintaansa Kööpenhaminassa. Yhteistyön tiivistyessä parannetaan samalla pohjoismaisen markkinan ja TSO:iden toimintaedellytyksiä.
Milloin käytetään varavoimaa, milloin tehoreserviä? Kuinka usein niitä tarvitaan? Onko varavoimaa aina saatavilla riittävästi? Mihin tarkoitukseen tehdään tehotasapainoennuste?
Työyhteisö toimii, kun erilaiset osaajat puhaltavat yhteen hiileen. Talon jokainen ammattilainen kuljettaa osaltaan Fingridiä kohti uudenlaista tekemistä.
Myrskytuulet, salamat, tykkylumi, kuura ja jäätävä sade uhkaavat voimalinjoja, mutta Fingrid on valmistautunut hyvin sään aiheuttamiin ongelmatilanteisiin.
Fingrid on todennut, että kantaverkon sähkönsiirrossa kaapelointi ei ole oikea ratkaisu.
Fingridin kaikkien aikojen suurin investointi, Porista Ouluun kulkeva 400 kilovoltin siirtoyhteys valmistui vuoden 2016 lopussa. Fingridin varatoimitusjohtajan Kari Kuuselan mukaan uudella Länsi-Suomen siirtoyhteydellä vastataan uuden ajan haasteisiin.
Kulutuksen verkkoon liittämistä koskeva verkkosääntö (DCC, Demand Connection Code) on julkaistu. Komission verkkosääntöä koskeva asetus (EU) 2016/1388 tuli voimaan 7.9.2016. Fingrid on käynnistänyt verkkosäännön implementoinnin ja esittelee siihen liittyvän toimeenpanosuunnitelman marraskuussa 2016.
ICT-osaamisen tarve kasvaa energia-alan digitalisoitumisen myötä. Fingridin järjestämään ICT-iltapäivään kutsutut alan opiskelijat pääsivät kuulemaan ja kysymään, mihin kaikkeen informaatioteknologia yhtiön tekemisessä liittyy.
Fingridin 20-vuotisjuhlassa jaetut elämäntyöpalkinnot rakentuivat Rautarouva-voimajohdon entisistä eristinlautasista ja moderneista akryyliosista. Teokset suunnitellut muotoilijaopiskelija Hilda Rantanen toi muotoilussaan esille nykyaikaa sekä perinteitä ja juuria.
