Sähköasemien häiriöt harjoituksilla haltuun

Jaa
Miten menetellä, jos virtamuuntaja pitää vaihtaa 30 asteen pakkasessa? Entä, jos jäätävän myrskyn seurauksena pääteteline kaatuu ja särkee laitteita? Miten nostaa kunnossapidon valmiustasoa viikonloppuna? Harjoitusten avulla Fingridin oma henkilöstö ja sähköasemien kunnossapitotoimittajat kävivät läpi erilaisia häiriö- ja vikatilanteita koulutustapahtumissa ympäri Suomen.

 

Fingridin AHVEN-harjoitus Kouvolassa. Empowerin Sami Erjansalo maadoittamassa.

Fingridin järjestämiin sähköasemien häiriönselvitys- ja viankorjausharjoituksiin eli AHVEN2018-koulutustapahtumiin osallistui loka-marraskuun aikana yhteensä yli sata ammattilaista viidellä eri paikkakunnalla. Rovaniemellä, Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Kouvolassa järjestetty kaksipäiväinen tapahtuma oli Fingridin valtakunnallinen panostus. Mukana oli sekä sähköasemien kunnossapitotoimittajia että Fingridin omaa henkilöstöä jokaiselta Fingridin kahdeksalta sähköasemien kunnossapidon työalueelta.

Harjoituksissa korostui vahvasti työturvallisuus. Sähkön läheisyydessä työskentelyyn liittyy aina paljon erilaisia riskejä. Kantaverkon 115 etävalvottua sähköasemaa lähettää kantaverkkokeskukseen jatkuvasti erilaista dataa, jolla asemien toimintavarmuutta voidaan seurata. Lisäksi paikan päällä tehtäviä tarkastuksia suoritetaan säännöllisesti, mutta aina on olemassa riski laitteen vikaantumiselle, komponentin rikkoutumiselle tai sääolojen aiheuttamille vaurioille.

Vaativa työ, tiukat kriteerit

Sähköasemien kunnossapidosta vastaavien palvelutoimittajien on läpäistävä tiukat kriteerit saadakseen luvan työskennellä Fingridin kantaverkossa. Yritysten tulee täyttää toimittajarekisterissä edellytetyt vaateet ja kyvykkyydet. Yritysten työntekijöiden on suoritettava useita erilaisia moduulikokeita, joilla he osoittavat pätevyytensä työskennellä sähköasemalla ja toimia työalueellaan varallaolotehtävissä.

Osallistujat pitivät AHVEN2018 -koulutustapahtuman teemaesitysten ja käytännöllisten rastitehtävien yhdistelmää hyvänä keinona nostaa esiin käytännön tilanteita, joita sähköasemien kunnossapidossa voi tulla eteen. Harjoituksissa tarkasteltiin muiden muassa, miten tehdään hätätyömaadoitus johtimeen, jossa on latausjännite sekä pohdittiin toimintamallia tilanteessa, jossa kaasueristeisessä kytkinlaitoksessa sattuu räjähdys katkaisijatilassa ja kaasua pääsee ilmatilaan.

Kun sähkön kanssa ollaan tekemisissä, on kontrolloitu ja rauhallinen työskentely elintärkeää, ettei korjaustilanteessa altistu vaaroille ja onnettomuuksille.

Fingridin sähköasemien kunnonhallintapäällikkö Timo Heiskanen.

– Kertasimme yhdessä työturvallisuusasioita, toimintatapoja ja ohjeistuksia. Kun sähköaseman korjaustyöhön on enimmillään osallistunut jopa 20 eri osapuolta, niin on tärkeää, että jokainen hallitsee yhteiset sovitut pelisäännöt, sanoi Fingridin sähköasemien kunnonhallintapäällikkö Timo Heiskanen, joka toimi yhtenä AHVEN2018 -koulutustapahtuman vetäjistä.

– Halusimme järjestää sähköasemien kunnossapitotoimittajille syvemmälle menevän koulutustapahtuman nyt, kun uudet kunnossapitosopimuskaudet ovat alkaneet. Avoin keskustelu ja kokemusten jakaminen sekä toisilta oppiminen on tehokkain tapa ylläpitää valmiuksia ja varautua yllättäviin tilanteisiin. Kunnossapitotoimittajat ovat meidän silmät ja korvat kentällä, kun on ryhdyttävä tositoimiin, sanoi  Heiskanen.

 

Harjoitustehtävänä hätätyömaadoittaminen

Kaksipäiväiseen koulutustapahtuman sisältyi runsaasti erilaisia harjoituksia. Tiimipäällikkö Sami Erjansalo Empower PN Oy:stä ja kytkinlaitosasentaja Mika Kärkkäinen Infratek Finland Oy:sta harjoittelivat hätätyömaadoitusta Ahven 2018 -koulutustapahtuman rastitehtävässä Kouvolassa.

 

Kuvitteellisessa tapauksessa Koria-Yllikkälä 110 kilovoltin voimajohdosta on pudonnut vaihdejohtimet alas ja käyttöjännite on kytketty pois.

Varallaolotehtävissä työskentelevät Erjansalo ja Kärkkäinen saavat kantaverkkokeskukselta tiedon, että kohteeseen on tehtävä hätätyömaadoitus. Miehet ottavat mukaan hätätyömaadoitusvälineet: kolme kappaletta maadoitusköyttä, eristyssauvat, kolme maadoituskairaa ja jännitteen kaukototeajan, JETin. Kun he ovat paikalla kohteessa, ottavat he yhteyden kantaverkkokeskukseen ja varmistavat, että kyseessä on oikea paikka ilmoittamalla pylvään tunnuksen.

Kantaverkkokeskus vahvistaa asian. Jännitteen kaukototeajalla vielä tarkistetaan, että kohde on jännitteetön.

Luvan saatuaan miehet alkavat kairata kolmea maadoituskairaa maahan vähintään 80 sentin syvyyteen ja vähintään 20 metrin päähän toisistaan. Kuhunkin maadoituskairaan kiinnitetään maadoitusköysi. Sen jälkeen maadoitusköysien vaiheliittimet liitetään eristyssauvan avulla maadoitettaviin johtimiin. Seuraavaksi vikapaikka eristetään merkintänauhalla ja miehet jäävät vartioimaan maadoituspaikkaa.

Lopuksi tehdään ilmoitus kantaverkkokeskukseen hätätyömaadoituksen valmistumisesta ja voimajohtotyöntekijät voivat paikalle saavuttuaan aloittaa korjaustyöt. Voimajohtotyöryhmä poistaa hätätyömaadoituksen vasta sitten, kun kantaverkkokeskus on antanut siihen luvan.

– Oli mukava päästä käytännössä harjoittelemaan, miten hätätyömaadoitus tapahtuu, sanoo Kärkkäinen, joka osallistui nyt ensimmäistä kertaa Fingridin järjestämään häiriönselvityskoulutukseen.

– On hyvä, että näitä tehtäviä käydään yksityiskohtaisesti läpi. Työturvallisuus on näissä asioissa numero yksi. Pitää muistaa toimia kontrolloidusti ja rauhallisesti, tehdä tilannearvio ja riskien kartoitus ennen kuin ryhtyy toimiin, Erjansalo sanoo.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.